Ja kyllä vaan - jälleen kerran - aikaansai pilkettä silmiin ja hyvänmielenhyrinää! Edellisvuonna oli ryytinä Tinga Tinga; varsinainen väripläjäytys ja ilotulitus, jonka peilautumisvaikutus oli inasti havaittavissa myös nyt esillä olevissa teoksissa.
Hymyn huulille nostattaneita suosikkeja: Kirsi Maria Aho hellyttävine "Sade tuli rankka"- sammakoineen, Mia Bergqvist mm. "Hiljainen tarkkailija" , Maija Kanerva linokissoineen ja -liskoineen sekä Pertti Ylinen akselilla: "Aamun aloitus & Hyvää yötä".
Suuresti tykästyimme molemmat, tattista-vaan-porukkaa kun olemme, Mile Davidovicin (Serbia) ilmaisuun ja värimaailmaan hassuine sienimökkeineen.:
Koko koreuden kuorrutuksena: "Special guest stars from Spain" Laura Esteban Ferreiro, Amalia Fernández de Córdoba ja Gracia Risueño:
On esitetty kysymys :"Jos itse tietää olevansa naivisti, voiko enää olla naiivi ja siten naivisti?”
Niin tai näin; Pablo Picasso on lausunut:" The purpose of art is washing the dust of daily life off our souls." Tässä ryppyotsaisten rynnijöiden ja rymistelijöiden maailmassa, huolimatta vuosien piirtämistä ulkoisista hipiän hienoisista halkeamaviivoista, ripaus lapsekkuutta, leikkimieltä, hassuttelua ja myönteistä välittömyyttä ovat sisäisiä ominaisuuksia, joiden ylläpidosta tänä päivänä lankeaa suurin kiitos Murmeliviisikolle ja joiden ansiosta ei ihan kaikkiin juurakoihin ja kivenmurikoihin elontiellä talsiessa kompastele eikä pyllylleen pyllähdä...
Naiivina:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti