Sorkkarauta on rautaa - toisenkin kerran....

Kuten sutkeasti sujuu osoittaa, on sorkkaraudasta & sinkoilevista säleistä muodostunut meille
liki päivälleen jo vuosittainen performanssi; toivottavasti ei traditioksi asti yllä...

Juniorimurmelitrio saapui säädyllisesti aamutuimaan yökyläilemään ja jo rauhaisan asettumisen aamupalailuineen olisi ehkä pitänyt kilistää hälytyskelloja. Riittailun mukaisesti oltiin tälläydytty lähtövalmiiksi päivän progeen, tutustumaan Koiramäen Pajutalliin ja enää "Ite" 2,5-v.  oli lähtöpisuja vaille. Eikös tuo tarmokas, omatoiminen pikkuleidi  - kaikista jokakertaisista
varoituksista huolimatta ja ne tyystin unhottaen - salamana sujahtanut toilettiin ja oitis kuului pienenpieni NAPS, joka korvissamme kumeasti  kumahti kuin kirkonkellot.

 Lukossahan tuo kirottu ovi! Ulkopuolella ei niin nippelin nippeliä josta sesam aukene olisi funkannut. Mummo rauhallisesti oven läpi neuvomaan, jotta EI kahvasta vaan siitä ylemmästä nupista  ja sama uudelleen ja uudelleen ja vielä kerran sitkeästi  uudelleen....
Taustaduo säestää nopeasti nousevin desibelein:"Koska me oikein lähdetään?"

Hetken, mutta pieneltä ikuisuudelta tuntuvan sellaisen, tulosta tuottamattomien ohjeiden ja neuvonpidon jälkeen myös "Iten" kärsivällisyyden alkaessa raivoisasti kääntyä kiljunnan puolelle
käy Ukkipappa tositoimiin: ensin  pihtejä lukkoon, toisekseen ruuvimeisseliä saranatappeihin ja aivan turhaan  - ei pure nämä himpulamenetelmät. Ei kuin Ukki  pinkoen kellariin ja tiukka
 "johan lähtee"- ilme silmissä sorkkarauta tiukasti tassuissa takaisin. Todettakoon, että tässä performanssin vaiheessa oli kuulotutkijain suositettelema  desibeliraja roimasti ylitetty.

Ovi rutisi ja rusahti auki "Iten" kiukustuneena sisäpuolelta ohjeistaessa: "Älä Ukki riko!" ja Isojensiskojen tyytyväisen tyyninä hokiessa:"Kyllä Ukki onnistuu ja sitten päästään lähtemään!" Jep. Ja oikeassa olivat, sillä pienen huilin, siistiytymisen, paidanvaihdon ja roskien siivoamisen jälkeen: uudet pisut ja uusi startti!  Hauskanhassu päivä ja helahoito sydän- ja verenpaineystävällisimmin jatkoin, vaisuimmin adrenaaliinipurskahduksin varustettuna, yhdessä saatinkiin taas aikaiseksi  hampurilaisine päivineen helteissä hullutellen ja huhhutellen!

Mummin & Ukin relevantti kysymys:"Koska se remonttireiska oikein tulee??"

Avoimin ovin & avoimin mielin: