"Murha ei ole taidetta", Lasse Honkanen, Karisto/Kustannusosakeyhtiö Otava, 2023, 371 s. Kannen suunnittelu Tiia Javanainen.
"Mainostoimiston AD:nä työuransa tehnyt
Lasse Honkanen (klik) asuu Tampereella. Häneltä on aiemmin julkaistu kaksi lastenromaania ja
Arttu Lampare -sarjan aloittanut Tilaisuus tekee murhaajan -dekkari." (Lievelehti)
©Laura Vesa 2020
"Kun Helsingin Marjaniemen talviuimalasta löytyy murhattu mies,
vastentahtoisen kuuluisa harrastelijaetsivä Arttu Lampare tempautuu
jälleen murhamysteerin pyörteisiin. Uhri oli nimittäin hänen enonsa
naapuri ja rakas vihamies, julkkispsykologi Pertti Narunen.
Narusen taidekokoelmasta on kadonnut taulu, jonka etsinnät
johdattavat Lampareen ja hänen enonsa Tampereelle. Miksi vaatimaton
taulu kiinnostaa yllättäen kovin monia? Kuusisaaren jutun ja Tampereen
museomurhan selvittänyt Arttu Lampare saa todella hieroa harmaita
aivonystyröitään.
Nousevan tamperelaisdekkaristin Arttu Lampare -sarja saa odotettua jatkoa." (Takakansi)
Itselle uusi kirjailijanimi, onnistunut kansi ja väite, ettei murha ole taidetta eli kolme hyvää syytä lähteä ottamaan selvää, mitä kaikkea sosiaalisella etsivä
Arttu Lampareella on edessään toteamusta selvitellessään. Kotoisasti liikkeelle:
Arttu Lampare: - Joku koputti. Olisiko se korppi, tuo turman lintu?
Ponkaisin istumaan, sydämeni takoi kuin höyryvasara. Meni hetki ja tajusin,
että oli omassa sängyssäni.
Ennen nukahtamista olin lukenut Edgar Allan Poen kirjaa "Korppi ja kultakuoriainen". Päähäni soimaan jäänyt Korppi-runo oli tunkeutunut uniini.
Asuntoni oli ensimmäisessä kerroksessa ja parvekkeelle pääsi helposti kiipeämällä.
- Muistin harjanvarren, jota käytin voimistelukeppinä. Se kourassani hiivin olohuoneeseen. Kurkistin säleverhon raosta ja näin parvekkeella tumman hahmon. Kiinalainen strategi Sunzi (klik) on todennut, että määrätyissä olosuhteissa suora toiminta on paikallaan.
No, kaikeksi onneksi Touko- eno selviää yllätysvisiitistään pelkällä säikähdyksellä ja juonenkerä lähtee kiertymään...
Pertti Narunen: - Markkinointiuransa jälkeen hän oli miettinyt, mitä alkaisi seuraavaksi tehdä. Aivan sattumalta hän oli tavannut kaverin, joka opiskeli psykologiaa. Perakin oli innostunut asiasta ja pyrkinyt Helsingin yliopistoon ja päässyt sinne.
"Miehän huomasin heti, että psykologia sopii miulle kuin nenä päähän.
Lukiossa mie luin sitä vanhaa Lehtovaaran oppikirjaa "Sielutiede" ja aattelin, ettei se niin kummaa ole, eikä ollutkaan. Miehän valmistuin ennätysajassa.
Mainio oppikirja olikin tuo "Sielutiede", joka herätti anno dazumal elämän mittaisen kiinnostuksen psykologiaan. Honkanen tuo myös tietoisuuden uuden termin Sfeksofobia, joten löytyipä fiinimpi nimitys tylsälle ampiaiskammolle, jonka juuria en tunne, mutta joka aika ajoin aiheuttaa ääriliikkeitä surisijan torjunnassa
Näppärä dekkari. Honkanen hallitsee persoonallisen ja sujuvan tekstin tuottamisen taidon ja teoksessa on juonenkäänteitä kotitarpeiksi asti lukijan tuntiessa välillä ikään kuin mietteliäänä kokoavansa palapeliä.
Jatkoa mielenkiinnolla odotellen,
helteen & hässäkän keskeltä:
No minähän huomaan olevani sekä Lampareen että Narusen hengenheimolainen. Minutkin Edgar Allan Poe lumosi aikanaan pitkäksi aikaa ja minäkin mielin psykologiaa opiskelemaan, luettuani sitä lukiossa 😀😎 Mukava rennon rempseä kerrontatyyli. Tuon voisi vaikka lukea. 📚
VastaaPoistaMukavaa, että löysit kontaktipintaa, Poe on eräänlainen ikoni, voisi sanoa! Psykologia ja ihmisen mieli ovat kiinnostavia tutustumisen kohteita. Tässä olivat omanlaistaan tuo taulun rooli ja Honkasen kerrontatyyli.
PoistaKiitos kommentistasi ja hurmaavaa kesäviikonloppua Sinulle:)
Poeta on täälläkin luettu, mutta en ollut nuorena kiinnostunut psykologiasta. Ainakin aikanaan psykologiaa halusi tosi moni lukemaan, mutta sisäänotto oli pientä. Nykyisin ehkä enemmän kun psykologipalvelut tarjotaan kouluissa.
VastaaPoistaKiitos Jokke! Poe Korppeineen ja Kultakuoriaisineen kuului nuoruuden lukemistoonn minullakin.
PoistaPsykologia oli tosiaan aikanaan suuri kiinnostuksen kohde, mutta esim. omalta luokaltani vain yksi poika päätyi sitä opiskelemaan ja etenikin urallaan ihan hyvin.
Psykologiaa lukemaan on tunkua, mutta alalle on käsittääkseni edelleen todella vaikea päästä sisään. Ei ole harvinaista, että sisäänpäässyt on yrittänyt useamman kerran.
PoistaKiitos Anki! Nykymaailmaa kun tarkastelee voisi hyvin kuvitella, että alalla töitä riittää...
VastaaPoistaJokohan olisi aika lukea Edgar Allan Poelta jotakin?
VastaaPoistaAika moni kyllä hakee innokkaasti psykan opintoihin, eli tunkua on, mutta työn vaativuus on sitten yllätys suurimmalle osalle valmistuvista. Näin kävi myös veljentytölle, joka sai heti vakipaikan, mutta ihmisten surut ja murheet olivat liikaa. Hän siirtyi jatko-opiskelijaksi. Yliopisto-opinnoista ei saa käytännön kokemusta alalta.
Kun taas serkkuni haki vuosia sairaanhoitajan töitä tehneenä psykoterapiaopintoihin ja valmistuttuaan on tehnyt töitä mielenterveys- ja päihdeterapeuttina. Uskoisin, että ikä ja työkokemus antavat perspektiiviä myös mielenterveysalalla.
Kyllähän Poella merittejä riittää, häntähän kuvataan mm. salapoliisikirjallisuuden edelläkävijäksi ja eräksi varhaisimmista tieteistarinoiden kirjoittajista.
VastaaPoistaUskon, että olet oikeassa psykan suhteen, voi olla aika raju kokemus suoraan vastavalmistuneena kohdata koko elämän "synkemmän" puolen kirjo. Kokemus auttaa monessa ja helpottaa asioihin suhtautumista.
Kommentistasi kiitos ja omanoloista viikonloppua Sinulle!