"Kohtalokas kierros", Alex Smith, Minerva Kustannus Crime, 2922, 288 s., suomentanut Sirpa Saari.
"
Alex Smith (S. 1985) on englantilainen kirjailija, jonka DCI Kett -dekkarisarja on
ollut jättimenestys Britanniassa. Hän on aiemmin julkaissut nimellä
Alexander Gordon Smith kolmetoista lasten- ja nuortenromaania. Alex
Smith asuu Norwichissä vaimonsa ja kolmen tyttärensä kanssa." (Lievelehti)
©Avalon Smith
"Rikosylikomisario Robert Kettin eteen on osunut vain yksi tapaus,
jota hän ei ole pystynyt selvittämään. Hänen oman vaimonsa katoaminen. Murtunut
Kett jättää työnsä Suur-Lontoon poliisissa ja muuttaa kolmen pienen
tyttärensä kanssa Norwichiin toivoen voivansa eheyttää elämänsä ja
rikkoutuneen perheensä. Toivottu rauha rikkoutuu kuitenkin nopeasti.
Kaksi nuorta lehdenjakajatyttöä on kadonnut ja jäljet viittaavat
sarjakidnappaajaan. Vastentahtoinen Kett vedetään mukaan
rikostutkintaan, josta tulee yksi hänen uransa synkimmistä. Se saattaa
paljastaa myös totuuden siitä, mitä hänen vaimolleen on tapahtunut." (Takakansi)
Dekkaridebyytti on aina mielenkiintoinen ja uteliaisuutta herättävä tuttavuus, joten uteliain ja avoimin mielin ottamaan selvää, mitä ja miksi tapahtui lehtiä jakeleville, niiden otsikoihin ajautuneille tytöille:
Matkustamisesta: - OLLAANKO ME JO KOHTA PERILLÄ? Robert Kett joutui venyttämään kärsivällisyytensä äärimmilleen, ettei olisi polkaissut jarrua ja rynnännyt karjuen ulos autosta. Jos totta puhutaan, hänestä oli tuntunut siltä jo viimeiset kolme tuntia, aina siitä pitäen kun hän oli käynnistänyt kymmenen vuotta vanhan pulunpaskanvärisen Volvonsa kotinsa pihalla Lontoon Stepneyssä ja aloittanut hermoja raastavan matkan kohti koillista.
Kaipauksesta - Luoja, miten hän kaipasi vaimoaan. Hän kaipasi kaikkea Billiessä, jopa niitä asioita jotka olivat raivostuttaneet häntä. - Kett vain kaipasi häntä,
sitä että hänellä olisi jokin kiintopiste, jota kiertää kuin planeetta radallaan.
Ilman Billien vetovoimaa hän ja lapset olivat vain avaruuden jäätävässä hiljaisuudessa leijuvia komeettoja...
Jäin pohtimaan, mitä nämä kolme tytärtä tuumivat: kadonnut äiti, muutto
isän kanssa uudelle paikkakunnalle, uusi koulu ja uudet hoitopaikat
välillä poliisiasemankin suojissa ja josko - jos niin mitä - kaikki tämä
vaikuttaa heidän kehitykseensä ja myöhempään elämäänsä...
Yhteistyön kivisestä alkutaipaleesta: - "Olen rikoskomisario Robert Kett
Suur-Lontoon poliisista. Esimieheni Bingo... siis Barry Benson pyysi minuta piipahtamaan täällä." "Vai niin, että sillä lailla", mies sanoi. Hänen suunsa liikkui niin kuin hän olisi jauhanut tupakkamälliä. Hän pyyhkäisi valkoiset tahrat huuliltaan, katsoi Kettiä päästä varpaisiin ja käänsi sitten huomionsa Moiraan. "Päivähoitoa", Kett selitti. "Siis sitä ei ole. Olemme vasta muuttaneet tänne."
"Että oikein Lontoosta", mies sanoi venytellen sanaa ivallisesti. Kett huokaisi.
Hän oli melko varma siitä, mitä kuulisi seuraavaksi. Viisikymppiä vetoa, että mies mainitsisi sanat iso ja kiho. "Sitä siis ollaan jonkin sortin iso kiho?", mies kysyi. "Ajelette tänne landelle selvittämään jutun, jolle paksupäiset maalaisjuntit eivät mahda mitään,"
Rauhallisen tasaisesti etenevä dekkari ilman turhia kielikuvia ja tehosteita oli vaihteeksi iloinen yllätys. Smith kuvaa elävästi yksinhuoltajaisän ja pikkuväen sovittamisen mutkia alati muuttuvan tutkinnan eri vaiheissa. Riittävä henkilöiden personointi ilman pyrkimystäkään kerralla syväluotaukseen jättää tilaa kehityskelpoiselle kasvulle seuraavien osien varalle kuin myös avainten löytämien Kettin vaimon arvoituksellisen katoamisenmysteerin ratkaisulle. Mukava- ja helppolukuinen kelpo aloitus uudelle sarjalle.
Kierroksella kepeästi pyörähti:
Hyvältä vaikuttaa. Muistaakseni olen lukenut ennenkin kadonneesta äidistä jossakin dekkarisarjassa. Mukavaa viikonloppua ja lukuiloa :)
VastaaPoistaIhan kelpo ja positiivisesti massasta poikkeava dekkari. Kiitos kommentistasi ja mainiota viikonlopun jatketta!
PoistaBrittidekkareissa vaimot katoilevat. :D Peter Jamesin Roy Grace -dekkarisarjassa myös kestojuonena selviteltiin poliisin vaimon katoamista. Itse en ole Alex Smithiä lukenut, mutta tämä voisi kai sopia kesäluettavaksi kun kaipaa helppolukuista viihdettä.
VastaaPoistaKiitos Elegia! Erikoista, mistähän tuo vaimojen katoaminen brittidekkareissa johtuu ja kertoo?
PoistaJep hyvin sopii kesäluettavaksi istuessa koivun varjossa tai laiturilla varpaat vedessä jnpp:)
Tuota Volvon värisävyä ei kannata laittaa mahdolliseen myynti-ilmoitukseen 😀
VastaaPoistaKurja ajatus että vaimo on kadonnut... Mahtaako löytyä juonen edetessä?
Eipä tosiaan taitaisi tuosta olla Volvon uudeksi trendiväriksi:)
PoistaVaikea sanoa, mutta jäi jälkituntuma, että kyllä se vaimokin sieltä jatko-osissa esiin putkahtaa.
Kiitos kommentistasi ja myötäistä matkaan loppuviikollesi!