lauantai 31. lokakuuta 2020

Haruki Murakami: "Pimeän jälkeen / Afuta Daku" - ex Libris...

"Pimeän jälkeen", Haruki Murakami, Tammi. Keltainen kirjasto, 2020, 209 s., suomentanut Antti Valkama.

"Haruki Murakami (s.1949) on jo ehditty verrata ties kehen: Austeriin, Salingeriin, Chandleriin, Borgesiin. Japanissa hänen kirjoistaan otetaan miljoonapainoksia ja hän on siellä etenkin nuorten lukijoiden suosikki. 
Myös Murakamin kansainvälinen suosio on huikea, ja yhä useampi uskoo,
että jonain päivänä hän vielä saa Nobel-palkinnon. Murakami syntyi Kioton seudulla, mutta asui nuorena enimmäkseen Kobessa. Murakamin isänisä oli buddhalaispappi, äidinisä osakalainen kauppias, vanhemmat japanilaisen kirjallisuuden opettajia. Murakami perehtyi jo nuorena myös länsimaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen ja musiikkiin, mikä näkyy myös hänen tuotannossaan." (Kustantaja)
 
                                                         ©Elena Seibert
 
"Mari tappaa aikaansa öisessä kahvilassa. Toisaalla hänen sisarensa Eri nukkuu jo kaksi kuukautta kestänyttä syvää unta. Sisarukset ovat joutuneet kauas toisistaan, mutta Tokion yö tuo yhteen lukuisia kummallisia kulkijoita. Arvoituksen avaimen saattaa tarjota oikeita kysymyksiä esittävä pasunisti, nuori prostituoitu tai tuntihotellissa työskentelevä entinen showpainija.
Öisin aika tuntuu kulkevan omassa uomassaan, ja todellisuuskin saattaa nyrjähtää hetkittäin paikaltaan." (Lievelehti)
 
 
Murakamin matkassa on tullut kuljettua pitkä yhteinen taival, viimeksi talsittiin yhdessä peräti Rajasta etelään, auringosta länteen, joka mielestäni ei ihan yltänyt Romeo & Julia mallisessa love storyssaan Murakamin parhaimpien tasoon. Mutta jokainen, joka joskus on viettänyt unettomia öitä tietää tuon paikaltaan nyrjähtämisen tunteen, joten  tämä aihepiiri aikavälillä klo 23.56 - 6.53 kiehtoi jo sinänsä.
 
Musiikilla, bluesilla, joka sopiikin teoksen sävyyn, on oma merkityksensä tapahtumain taustalla, joten pyöräytetäänpä levylautaselle teemaan mukaisesti ja pasunistin iloksi hyväksi startiksi albumilta 
Blues-ette -koosteelta kappale Five Spot after Dark pasunistina Curtis Fuller ja (Klik) https://www.youtube.com/watch?v=_BlHRPXPx-4
 
- Kun molemmat ovat pystyssa, käy selväksi, että nainen on paljon Maria kookkaampi. Mari on muutenkin pienikokoinen, ja nainen on vankka kuin maataloustyökaluvaja. Pituutta lienee noin 175 senttimetriä. 
 - Kaksikko tulee ulos ravintolasta. Vielä tähän aikaankin (00.25)  kadulla riittää elämää. Pelihallista kaikuvat sähköiset äänet, karaokepaikkojen mainoshuudot. Moottoripyörän pärinä. Kolme nuorta miestä istumassa joutilaina suljetun liikkeen rullaoven edessä. He katselevat kiinnostuneina, kun Mari ja nainen kulkevat ohi. Luultavasti he näyttävät kummalliselta parilta. Miehet eivät silti sano mitään. Katsovat vain. Rullaovi on täynnä spraymaalilla tehtyjä töheryksiä.
"Minun nimeni on Kaoru. 'Tuoksu' on vähän turhan herttainen nimi tällaiselle tyypille, mutta Kaoru olen ollut syntymästä saakka."
-  "Tuo hotelli tuolla noin." "Hotelli?" "Tuntihotelli. Sellainen, jossa pariskunnat käyvät. Näethän kyltin, jossa lukee Alphaville? Se se on. Nimi saa Marin kääntymään Kaorua  kohti. "Alphaville?" "Ei huolta, ei se ole mikään arveluttava paikka. Minä olen siellä hotellipäällikkönä."
 
Murakamin on virtuoosimainen tunnelman kehrääjä ja hänen  kirjalliset taitonsa ovat sitä luokkaa, ettei hänen tarvitse käyttää tajunnan räjäyttäviä juonellisia saati verbaalisia riuhtaisuja tai repäisyjä, vaan hän kutoo lukijansa mukaan hämyiseen tarinaansa lyhyin lausein ja hienostunein, tyylikkäin sekä vaivihkaisin keinoin. Teos istui saumatta ajankohdan vallitsevaan hämäränhyssään ja omaan unnukkaiseen ja urvahtaneeseen mielentilaan. Tällä  kertaa Murakamin taika jälleen  puri!

   -  Öisin aika virtaa öistä uomaansa. Turha siinä on vastaan pyristellä... 

Rauhaisaa Pyhäinpäivää ja mallikasta marraskuuta!                                             

12 kommenttia:

  1. Kuulostaa mielenkiintoiselta. Ei kai tuo Alphaville viittaa Godardin elokuvaan, missä Eddie Constantine veti kai viimeisen Lemmy Caution-roolin kummallisessa scifi-ympäristössä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainio pointti, kyllä vaan:)

      Alphaville on yksi päähenkilö Marin suosikkielokuvista ja se on Marin selityksen mukaan "kuvitteellinen kaupunki lähitulevaisuudessa. Kaupunki jossain päin galaksia. - Se on konseptuaalinen elokuva. - Alphavillessä itkevät ihmiset ilmiannetaan viranomaisille ja teloitetaan julkisesti. Koska siellä on kaikki syvät tunteet kielletty." (s. 64)

      Poista
  2. Netistä vilkaisten Godardin filmi aikavertaus periytyy Borgesiin: "minä olen ajasta tehty".

    Sitten kuulemma Doors teki filmiä lainaten kappaleen End of the Night.

    No, selityksen selityksiä: pitäisi varmaankin lukea Murakamiakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En koskaan halua suositella, koska yksilöllinen lukukokemus on niin monesta seikasta riippuvainen, mutta tuohon vastaisin, että kannattaa antaa Murakamille mahdollisuus;)

      Poista
  3. Sama tuntemus täälläkin, urvahtanut. Ozzy vetelee hirsiä ja sitä voisin itsekin tehdä. Joten aivoni kaipaavat selvästi jännitystä!
    Murakamilta olen lukenut ehkä kolme kirjaa.

    Happy Halloween :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus, kun koissu kuorsaa viekussa, niin kateeksi käy. Aivot lienevät näinä aikoina ihan omissa sfääreissään, mutta aikasen herkästi reagoivia,joten kelpaa luettavaa laidasta laitaan valita.
      Kommentistasi kiitos ja mahtavaa marraskuuta sinnepäin:)

      Poista
  4. Kuulosti mielenkiintoiselta! Leppoisaa Pyhäinpäivä viikonloppua sinne teille ja oikein antoisia lukuhetkiä alkavalle marraskuulle❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päden paja, tässä teoksessa oli jotain taianomaista, joka istui vallineeseen lukivireeseen saumattomasti!
      Mainioita marraskuun päiviä ja mukavaa mielentilaa Sinulle:)

      Poista
  5. Onpa mielenkiintoista mietittävää tuo yön luonnehdinta. Pisti jo heti silmään sanonta "tappaa aikaansa" öisessä kahvilassa. Eräs tuttuni joka on yöihmisiä puuskahti hiljattain että miksiköhän aika kuluu yöllä hitaammin kuin päivällä? Itse olen iltauninen ja hyvin nukkuva, joten voin noita kokemuksia ja tuntemuksia vain ammentaa kirjoista 🙂

    Ihanaa kuun vaihdetta ja alkavaa tunnelmallista marraskuuta 🌙 Kauhukertomukset nyt parhaimmillaan. 🍂🍁🍄🎻

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainio pointti tuo omassa uomassa virtaaminen.
      Aika on outo, kiehtova ja arvoituksellinen käsite: mitä se on, ja miksi tuntemukset sen kulusta varioivat, kun meillä tosiaasiassa ei ole kuin se tässä-ja-nyt-hetkosen välähdys käsissämme...

      Makoisia unia ja mieluisia tapahtumia marraskuullesi:)

      Poista
  6. Vietin tosi mielelläni yhden yön Tokiossa Murakamin tekstin siivittämänä. Poikkeuksellista, että tämä oli näin lyhyt. Hän on kirjailija, joka aina uudistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On öitä ja Öitä, Murakami teki tästä yhden erityisen sellaisen:)

      Poista