tiistai 7. tammikuuta 2020

Jonathan Franzen;: "Maailman äärillä/The end of the End of the Earth" - ex Libris...

"Maailman äärillä", Jonathan Franzen, Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2019, 275 s., suomentanut Raimo Salminen.

Jonathan Franzen  (s.1959) on yksi Yhdysvaltojen arvostetuimmista ja menestyneimmistä nykykirjailijoista. Hänen kolmas romaaninsa Muutoksia (2001) voitti National Book Awardin. Seuraavat romaanit, vuonna 2011 suomeksi ilmestynyt Vapaus sekä Purity (2015) olivat pitkään myyntilistojen kärjessä ja saivat useita palkintoehdotuksia. Romaanien lisäksi osin New Yorkissa,
osin Kaliforniassa asuva Franzen on kirjoittanut esseitä, joista suomeksi ovat aiemmin ilmestyneet kokoelmat Epämukavuusalue (2012) sekä Yksin ja kaukana (2013). (Lievelehti)

                                                              ©Greg Martin

"Maailman äärillä" on vaikuttava kokoelma Jonathan Franzenin esseitä ja puheita viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Franzen käsittelee esseissään tämän päivän polttavimpia kysymyksiä: ekologisen ajattelun ja kapitalismin ristiriitaa,
epätasa-arvon ja rotukysymysten haastetta sekä teknologian murrosta.
Samalla hän tutkii taiteen roolia ja mahdollisuuksia ekokatastrofin ja epävarmuuden aikakaudella." (Takakansi)




Tammikuu on ehtinyt vanheta jo viikon, ja oma aika on hurahtanut hilpeässä perhekeskeisessä karusellissa nauraen, uusia tuulia tuoksutellen ja vapaasi villinä vellovan, riemukkaan ja innostavan  keskustelun pyörteissä herkutellen sekä läheisyyttä ja lämpöä tankaten, josta kaikesta  suurkiitos ja lämpimät halaukseni koko perhekunnalle!
Startiksi kirjavuoteen sopiikin mainiosti lähteä liikkeelle näistä elintärkeistä kysymyksistä ja maailman ääriltä sekä katsoa mihin matka sitten johtaakaan.

Teos sisältää 15 lukua lähtien liikkeelle Synkkien aikojen esseestä ja päätyen Maailman äärille. Näkemyksiä:

-  Teoksessaan Enten - Eller (Joko - Tai) Kierkegaard nauraa "kiireiselle miehelle", jolle kiireisyys on keino välttää rehellistä itsetutkiskelua.
-   Esseen kirjoittaminen tai lukeminen ei ole ainoa tapa pysähtyä kysymään itseltäsi, kuka oikeasti olet ja mitä elämäsi mahdollisesti merkitsee, mutta se on hyvä tapa. Ja jos ajatellaan, miten naurettavan kiireetön Kierkegaardin Kööpenhamina oli verrattuna meidän aikaamme, niin kaikki nuo subjektiiviset tviitit ja nopeat blogipostaukset eivät vaikuta kovin esseistisiltä.
Enemmänkin ne vaikuttavat keinolta välttää se, mihin todellinen essee saattaisi pakottaa kirjoittajansa. Kulutamme päivämme lukemalla - näytöltä - juttuja,
joita emme ikinä vaivautuisi lukemaan painetusta kirjasta, ja marmatamme miten kiireisiä olemme...          

-  "Ensiksi on ajateltava ihmisiä" saattaa kuitenkin tarkoittaa myös päinvastaista: sitä, että ainutlaatuinen lajimme on ansainnut yksinoikeuden maailman voimavaroihin, koska "emme" ole muiden eläinten kaltaisia; koska meillä on tietoisuus ja vapaa tahto sekä kyky muistaa menneisyytemme ja vaikuttaa tulevaisuuteemme. Tämänkin vastakkaisen näkökannan edustajia on sekä uskovaisten että maallisten humanistien keskuudessa, ja senkään ei voida sanoa olevan todistettavasti sen enempää oikea kuin väärä. Se antaa kuitenkin aiheen kysyä: jos kerran olemme ainutlaatuisella tavalla arvokkaampia kuin muut eläimet, eikö sen, että kykenemme erottamaan toisistaan oikean ja väärän ja tieten tahtoen uhraamaan pienen osan mukavuudestamme yhteisen edun hyväksi, pitäisi tehdä meistä "enemmän" eikä suinkaan vähemmän herkkiä luonnon vaatimuksille? Eikö ainutlaatuinen kyky tuo mukanaan ainutlaatuisen vastuun????

Teoksessa vilahtelee runsaasti nimiä Kiergegaardista lähtien kuten  Henry Finder, Dale Jamieson, Shelley Turkle, Bill Vollman, Edith Wharton, Sarah Stolfa  ja meillekin tuttu, aikansa hätkähdyttäjä ja edelläkävijä Rachel Carson teoksellaan Hiljainen kevät. Yhdessä luvussaan Franzen  luettelee Kirjailijan kymmenen sääntöä, varsin käypäsiltä tuntuvaa sellaisia, alkaen muistutuksesta:
1. Lukija on ystävä, ei vihollinen eikä tarkkailija.

Franzen   käsittelee laajasti lintujen metsästykseen ja kalastukseen liittyviä tekijöitä, jotka aiheuttavat muuttolinnuille suurta tuhoa ja uhkaa, kuten Välimerenmaiden - etenkin Italian,  Albanian ja Egyptin - pinttynyttä, traditionaalista tapaa harrastaa massiivista muuttolintujen verkkopyyntiä sekä teollisen kalastuksen ja troolaamiseen ynnä uuden tekniikan vaikutusta vesilintutuhoihin. 
Tilannetta eivät suinkaan  paranna vanhat uskomukset kuten se, että Lähi-idässä kuhankeittäjän sanotaan tekevän hyvää miehiselle potenssille, olevan luonnon Viagraa. Pyyntimääristä päätellen vallalla on melkoinen epidemia....

Teos on koottu vannoutuneen ja  intohimoisen lintubongarin näkökulmasta kymmenen vuoden aikajanalta, ja se näkyy lopputuloksessa.
Lintumaailma on suunnattoman kiehtova. Niinpä taivaalle, puustoon ja ympärille tulee tähyiltyä aina luonnossa liikkuessa, mutta kokonaisuus ei ihan vastannut odotuksiani, sillä tietty hajanaisuus ja hyppelehtiminen aiheuttivat sirpaleisuutta ja pysähtelyä lukiessa.

Franzenin näkemyksillä on kuitenkin paitsi laajaa omakohtaista kokemusta myös vankkaa tietopohjaa tarjottavanaan, joten runsaasti valmiiksipureskelemattomia ilmaanheittoja, kysymyksiä ja näkemyksiä jäi leijumaan mietintämyssyn alle oman tulkinnan varaan, mikä on aina positiivista!

Suketuksen blogista löytyy mainiot postaukset Alkuvoimista  ja teoksesta
Suuri vapaus:)

Henna, isosti tervetuloa mukaan matkalle ja vaihtamaan ajatuksia; toivottavasti viihdyt näillä kiemuraisille poluilla kanssamme!

Maailman ääriltä:

13 kommenttia:

  1. Ajatella, että en ole kuullut mitään näin kuuluisasta kirjailijasta. Hyvä kun bloggasit hänen kirjasta.
    Turussa odotellaan edelleen talvea ja lunta. Plussan puolella eletään. Eilen aamulla oli maa valkeana lumesta, mutta vesisade vei lumet pois. Onhan tässä tietysti positiivisetkin puolet. Mies kehuu, ettei tarvitse tehdä lumitöitä, mutta minä tykkään lumesta ja lumitöistä. Eikä enää ole niin pimeä, kun kaamos jäi taakse, siis marraskuu.
    Kevättä kohti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai: vettä ja kovia tuulia kuten tänäänkin on ollut tämä talvi miinus muutaman kerran valkea maa ja aurinko taivaalla. Mutta kuten totesit suunta on oikea ja jos jäävätkin Sinulta lumet kolaamatta, niin sitten puutarha kutsuu:)

      Poista
    2. Siis kukkapenkistä pukkaa kukanalkuja ja muratti tekee uusia lehtiä. Voisin kyllä aloittaa jo keväthommat pihalla, jos olisi varmaa, ettei sitä talvea tule.
      Juhannuksena on sitten perinteisesti ollut tosi kylmät ilmat. Vällyn alla ja takkatulen loisteessa tarkenee :)

      Poista
    3. Kyllähän tinttikin jo yhtenä harvinaisena aurinkopäivänä uhmakkaasti sirkutti ti-tyy, mutta voi ihmettä kukkapenkkiesi kanssa! Luin jostain, että suositeltiin peittämään penkit alkuineen mustalla muovilla ja ottamaan se pois heti pakkasten tultua. Paremmin näyttää siltä: jos pakkaset...

      Jep: jussina on joskus istuttu iltanuotiolla ystävättären äiteen ullakolta kaivettu krimi niskassa ja vaihdettu keskiyön kuohari kuumaan totiin.
      Kovin nopeasti ja tuntuu, että yhä kiihtyvällä vauhdilla tämä ilmastomme muuttuu ja vaikuttavat pilvisyys/pimeys ynnä äärisäät lisääntyneen. Piharusakko kyllä tykkää puputella seinänvieruksen vihreitä ruohoja, vaan mitä tuumivat talviuneen ja horrokseen vaipuneet eläimet ja muuttolinnut??

      Ei kuin resilienssiä kehiin: poimitaan kaikki säähelmet ja köllötellään loput vällyn alla. Onhan tässä se hyvä, ettei tarvitse entiseen malliin jokakeväistä ja -syksyistä suurta vaatesirkusta järjestää...

      Poista
    4. P.S. Luin juuri YLE:n uutisista, että noita kavalia veijareita lehtokotiloita ja espanjansiruetanoita saattaa jo nähdä liikkeellä...

      Poista
  2. Kyllä on hieno startti tälle vuodelle, wau!

    Minun on pakko tunnustaa kuten Mai tuossa edellä, että tämä on täysin uusi tuttavuus. Heti varaukseen, noita vanhempiakin.

    Vettä sataa ja meillä mies odottaa hiihtokelejä, voih, pitkää on aika kun nurmet taas viheriöivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cara! Franzen on omanlaisensa kirjoittaessaan eikä anna lukijansa herpaantua. Erityisen mieluisaa on, ettei hän osoittele sormella eikä tarjoa yhtä ja ainoaa patenttiratkaisua asioihin.

      Sataa ja tuulee hurjasti, talven vakiokeli tänäänkin. Olisivatko rullasukset vaihtoehto tai sitten pitkä siivu pohjoisen hangilla?
      Allakka työskentelee hyväksemme ja meillä Kanssakulkija jo jupisee chilinkuvat silmissä;)

      Poista
  3. Onpa kiva kuulla, että olette saaneet viettää ihanaa aikaa läheistenne kanssa joulun ja uuden vuoden aikoihin. Kyllä sellaiset hetket antavat voimaa arkipäivää. Miten kiitollinen sitä saakaan olla, että on tuollainen lähipiiri ympärillä. - Mukava uuden vuoden aloitus tuollaisen kiinnostavan kirjan kanssa. Ihan on minullekin tuntematon kirjailija, mutta laitetaan muistiin. Mukavaa tammikuun jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli ja kiitollisuus ja ilo ovat päällimmäisinä ja kantavat pitkälle:)
      Franzen kannattaa katsastaa, hän heittelee muiavasti ilmaan näkemyksiään ja jättää pallon palautusvuoron lukijallen.
      Oloisia ja lepposia tammikuun päiviä Sinulle:)

      Poista
  4. Franzen on suuri suosikkini! Olen pitänyt kaikesta häneltä lukemastani, myös edellinen suomennettu esseekokoelma oli hyvä. Tämä minulla käväisi lainassa, mutta laina-aika umpeutui ja joku muu halusi kirjan itselleen. Täytyy laittaa uusi varaus vetämään. Franzenissa jokin kiehtoo, ehkä se terävyys, joka ei tunnu taittuvan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suketus, lisäsin yllä olevaan postaukseeni linkit blogiisi "Alkuvoimista" ja "Suuresta vapaudesta"!

      Tuo "terävyys, joka ei tunnu taittuvan" kuvaa erinomaisesti Franzenin tapaa tuottaa tekstiä, joka sopivasti haastaa lukijansa.


      Poista
  5. Taas erinomainen älykäs yleishyödyllinen teos 🌹
    Uskon että tuon luettuaan ei ole entisensä vaan jotenkin uudistunut 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita A, Franzenin parissa ei todellakaan tylsisty ja hänen tapansa tarjoilla ajatuksiaan on kiehtova!
      Kunpa tosiaan aina säilyisi uteliaisuus ja uudistumisen mahdollisuus, sitä tavoitelkaamme ja tarpokaamme reippain mielin kohti kevättä ja muuttolintujen paluuta;)

      Poista