Helsingin kaupunginmuseo: " Arkkitehtuuriopas Helsingin jugend" - ex Libris...

"Arkkitehtuuriopas Helsingin jugend", kirjoittajat Johanna Björkman,
Petteri Kummala, Mikko Lindqvist, Anne Salminen, Sari Saresto ja
Marikit Taylor Geneve, Helsingin kaupunginmuseo, 2019, 247 s.

"Pöllöjä ja peikkoja, katajia ja saniaisia, linnantorneja ja kivimuureja, pastellisävyissä hehkuvia seiniä, taloja, joilla on nimi… Helsingissä kokonaiset kaupunginosat pursuavat muotojen, värien ja materiaalien runsautta 1800–1900-lukujen vaihteessa kukoistaneen kansainvälisen art nouveau -tyylin hengessä.
Helsinki on maailman mitassa ainutlaatuinen jugendkaupunki – onhan jugendrakennuksia peräti 600, enemmän kuin vaikkapa Barcelonassa tai Brysselissä. Tämä rakennustaiteellinen rikkaus kiehtoo yhä enemmän sekä kaupungin omia asukkaita että turisteja. Helsingin monipuolinen ja kerroksellinen arkkitehtuuri houkuttaa kävelylle ja jakamaan kuvia sosiaalisessa mediassa.

                                                            ©Tero Miettinen


Kohteita on valikoitu alueittain jäsenneltyyn kirjaan vajaat parisataa.
Tuttujen monumenttien, kuten Pohjolan talon ja Kansallismuseon lisäksi mukaan on otettu lukuisia asuintaloja Katajanokan kivilinnoista Eiran huviloihin ja Vallilan puutaloihin sekä Helsingin arkimaisemaan kiinteästi kuuluvia liike- ja teollisuusrakennuksia, kouluja, kirkkoja ja sairaaloita.

Kirjan alussa kerrotaan Helsingin jugendin synnystä ja ominaispiirteistä, keskeisistä suunnittelijoista ja heidän taustastaan sekä jugendrakennusten julkisivujen rikkaasta muotokielestä ja koristeaiheista. Vanhat ja uudet kuvat antavat moniulotteisen käsityksen jugend-Helsingin menneisyydestä ja nykytilasta.

                                                           ©Eija Saraste


Arkkitehtuurioppaan ovat kirjoittaneet Helsingin kaupunginmuseon tutkijat,
jotka ovat työssään perehtyneet vuosien ajan kaupungin jugendperintöön. Sveitsiläinen art nouveau -asiantuntija Marikit Taylor tarjoaa lukijalle keskieurooppalaisen näkökulman Helsingin jugendiin.
”Helsingin jugendarkkitehtuuria katsellessa tuntuu, kuin kalevalainen maailma puineen, kukkineen ja metsäneläimineen olisi herännyt eloon”,
Marikit Taylor kuvailee. ”Monet yksityiskohdat, ikkunat, porttikäytävät ja ovet, ovat loistokkuudessaan vertaansa vailla. Kaikessa sadunomaisuudessaankin
art nouveau sai Suomessa kenties tärkeämmän poliittisen roolin kuin missään muualla kansallistunteen vahvistajana.” (Helsingin kaupunginmuseo)

                                                       ©Lassi Ritamäki

-  Art noveau - eli tutummin jugendarkkitehtuuri, -muotoilu ja -taide - kehittyi Euroopassa 1800-luvun lopulla yhteiskunnallisen kuohunnan keskellä. haluttiin irrottautua menneestä ja luoda parempi, tasa-arvoisempi ja kauniimpi maailma.

Kuinka tuossa pyrkimyksessä on ajan mittaan  onnistuttu, siitä voi jokainen tehdä omat johtopäätöksensä, mutta rakennukset seisovat uljaina kaikkine yksityiskohtineen edelleen paitsi ilahduttamassa kadunkulkijan silmää myös muistuttamassa siitä, että harjoitukset jatkuvat...

Jugend   on oma tyylisuosikkini pehmeytensä, linjojensa ja kauniiden yksityiskohtiensa vuoksi. Tietty myös paljasjalkaisena stadin friiduna tunnen lukkarinrakkautta näitä uljaita rakennuksia kohtaan.                                        

Tämä kaunis teos on perinpohjainen vaan ei puuduttava, informatiivinen, jaottelultaan selkeä ja upein kuvin varustettu, joten se sopii myös silkaksi silmäin iloksi lempinojatuolissa lukien, katsellen ja ihastellen. Varmaa on, että itse kunkin seuraavalla Helsingin visiitillä nämä kauniit rakennukset kiinnittävät katujen tallaajansa huomion uudella tavalla ja niitä tarkastelee entistä  avoimemmin silmin. Kauneudella on tekijänsä ja mestarinsa...

Stadin gartsoilla dallaili: