Reissu on sujunut sutjakkaasti, kuusi viikkoa takana ja kolme edessä.
Aika EI ole tullut pitkäksi ja edelleen viihdymme täällä luonnon helmassa moodilla kaukana kavala maailma. Kokemus on ollut kaiken kaikkiaan uskomattoman upea, tasapainottava, avartava ja toinen toisiamme entisestään lähentävä,
josta kaikesta olen hyvin kiitollinen. Ulkoilureittimahdollisuuksia on useita, eikä tarvitse todellakaan tallata tömppänä eestaas yhtä ja samaa nimismiehen kiharan pätkää. Jäällä on ropsuteltu menemään niemennokasta toiseen, hankikanto puolestaan on avannut metsän saloja. Tuli koetuksi ensi kertaa myös vekkuli ja erikoinen lumisokeus: olo oli kuin pumpulipallon sisällä. Tiesi askeltavansa muttei muuta ympärillä. - epätodellista.
Sohjoisella ves´jäällä porskuteltaessa ei Goretxistä ollut avuksi, vaan muistui lapsuuden riemujen aamenta-plottis ja hyppy vesilätäkköön mieleen, kun popojen sisällä varpulit somasti ottivat kylmää kylpyään...
Maantien reunaa on koluttu postilaatikkokeikoilla. Jonkun kerran sileillä jäillä pihasta pitäen on annettu kerrankin järjen voittaa uhmaamatta kohtaloamme eli vietetty suosilla kotipäivää.
Sosiaalisuudesta: Oli tarkoitus kyliltä tullessa hakea isäntäväeltä proosallisesti pölypusseja. vaan eivät olleet kotosalla, joten sovittiin seuraavaksi päiväksi. Illansuussa rimpahutti isäntä, kysellen josko samalla kahvi kelpaisi ja josko meillä allergioita tms. No, näin sitten sovitusti kyläluudiksi ennättäydyimme, piipahtamaan. Jos ei nykyisin muutoinkaan enää ole tapana piipahdella niin täällä kun istutaan alas niin sitten ajan kanssa kunnolla. Kuulumisia vaihdettiin ja rupateltiin yleiset asiat ml. lapset ja lapsenlapset.
N. 1.5 h:n kohdalla aprikoin käydä lähtöä rakentelemaan, kun emäntä hilppaisikin keitintä päälle ja sen seitsemän sortin tarjoilut odottivat mallilla kaikkea "pakko" maistaa. Kuluneen 3,5 -tuntisen aikana, jolloin maailmakin ehdittiin asetella. jos ei nyt vallan jengoilleen niin parempaan malliin kuitenkin, opin - kuten tämän koko turneemme aikana yleensäkin - paljon erilaisista tavoista elää, nähdä ja arvottaa elämää sekä arvoistamme, jotka osoittautuivat yllättävän yhteneväisiksi ytimiltään:)
Luonnosta: Lintujen ravintolan kanta-asiakkaina on pysynyt tali- ja metsätiaisten sopuun soljunut porukka. Eilispäivänä, kun kaupunkireissulta kotiuduimme, odotti melkoinen yllätys puussa roikkuvine typötyhjine pusseineen ja maassa olevine kuoriläjineen. Oletimme asialla olleen pariin kertaan havaitun närhipariskunnan. Vaan kuinka ollakaan, tänään aamusella hangella tepasteli käki, jonka syyksi emme kuitenkaan ryöstöretkeä laskeneet, sillä nuo sinänsä kauniit närhet julkesivat uusia temppunsa. Myös supit ja puput ovat käväisseet yöaikaan tutkimassa tarjontaa. Törkeää! Ymmärrettävää?
Ensimmäiset kevättulijat ovat sillan alusen sulavedessä saukkojen kotialuille ilmaantunut telkkäpari 19.3. ja erityisesti tänään aamusella havaittu, luultavimmin iltahämärän lennolla saapunut, sielua sykähdyttänyt uljas joutsenpari! Superkuukin näyttäytyi yöllä pilvisen päivän jäljiltä.
Pieniä asioita - suuria tunteita ja elämyksiä...
Nollakelin, häikäisevän auringonpaisteen ja liki myrskyisisten tuulten tuiverrusten keskeltä yllä olevien ennusmerkkien voimalla kohti kevättä. Iloista & eloista viikonloppua!
Kahvikissana & Lintubongarina:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti