torstai 25. tammikuuta 2018

Denise Rudberg: "Neljä kertaa kosto / Mellan fyra ögon" - ex Libris...


"Neljä kertaa kosto", Denise Rudberg, Into Kustannus Oy, 2018, 305 s., suomentanut Anu Koivunen.

Denise Rudberg  (s.1971)  on ruotsalainen kirjailija, jonka romaanit edustavat chick-lit- ja rikoskirjallisuus-genrejä. Rudbergin kirjailijanura alkoi vuonna 2000 esikoisteoksella Vänninnan. Romaani edusti chick-lit-genreä, jota kirjailija käytti teoksissaan uransa ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2010 hän vaihtoi tyylinsä rikoskirjallisuuteen. Rudbergin rikoskirjallisuussarjan päähenkilö on Marianne Jidhoff. Ruotsissa sarja on edennyt kuudenteen osaansa. (Wikipedia)

"Vädla Läroverk on Ruotsin arvostetuin yksityiskoulu, jota rehtori Jane Eden johtaa rautaisin ottein. Kun koulun puheenjohtaja Mikael Celsius murhataan, syyttäjäsihteeri Marianne Jidhoff ja hänen kollegansa joutuvat arkaluontoisen tapauksen keskelle. Käy ilmi, että rehtorilla on ollut salasuhde murhatun miehen kanssa ja hänestä tulee pääepäilty. Lisäksi päänvaivaa aiheuttaa Mariannen kuolleen miehen menneisyydestä paljastuva salaisuus, joka mullistaa perheen elämän. (Takakansi)



Sarjan aiemmin, sekalaisin miettein luetut: Yksi tappava syrjähyppy  (2015) ja Toinen toista pahempi  (2016). Nyt tässä kävi niin, että alle luin varsinaisen dekkarigenren ytimessä olevan Croftsin Groote-puisto murhan, ja sen pelkistetystä suoraviivaisuudesta nautin. Siitä oli kohtuullisen huima hyppy: Tukholman ylellisiin seurapiireihin, jotka  luovat taustan Ruotsin dekkarikuningattaren seurapiiridekkareille.  Rudberg ei luonnollisestikaan ole minkäänlaisessa vastuussa tästä "onnettomasta" yhteensattumasta:)

Kirjailijan heti kättelyssä esittelemä henkilögalleria on vähintäinkin riittävä ja useimmilla on kiemuraisia ja silmukkaisia  rakkaussuhteita keskenänsä, avioeroja ja rakastajia ynnä muita todellisia tahi tehtyjä  huolenaiheita kaikesta ulospäin näyttäytyvästä hyvinvoinnista ja kiiltokuvamaisista kullatuista kehyksistä huolimatta. Jotta huh;  high society, kuplivat kapeat lasit ja pilvenpehmoiset päiväunelmat sirosti koukerolla olevine pikkurilleineen...
Reunahuomautuksena mainittakoon, jotten koston suloisuuteen henkilökohtaisesti usko.

- Mikael näkyi istuvan keskellä vaimonsa kanssa. Jane hymyili itsekseen. Se tyhmä lehmä. Kuvitteli elämän olevan naurettavan helppoa ja kaiken onnistuvan, jos vain halusi. Hän ei arvannut minkä vastustajan oli Janesta saanut. Hänellä ei ollut aavistustakaan, että vasta edellisiltana Jane oli istunut alastomana hänen miehensä päällä. Että Jane oli nukahtanut kasvot miehen kaulaa vasten. Jane oli vahvoilla, ja pakostakin hän nautti ajatuksesta, miten naiseen sattuisi, kun kaikki paljastuisi. Kun hän toisi julkisuuteen heidän suhteensa. Kun maailma saisi tietää Mikaelin rakastavan Jane Edeniä...

No,  chick-lit, ei ihan omaa suosikkiluettavaa, mutta:  Rudbergin teksti on sujuvaa ja juonenkuljetus kiemurtelee henkilöviidakon lävitse näppärästi. Marianne Jidhoffin tutkintaryhmän jäsenkaksikossa, poliisikonkari Torsten Ehn &  untuvikko Augustin Madrid  (kiehtova nimi) on riittävästi särmää, henkilökemian kuplinnan  mahdollisuuksia sivuusuitsimatta ja poliisilaitoksen realistisen mutkikkaita henkilö- ja valtakiemuroita hierarkioineen on ympätty näpsäkästi mukaan kerrontaan.

Täydet pisteet heruvat Rudbergille edelleen ja ilman muuta  siitä, että sarjan päähenkilö on poikkeuksellisesti ensinnäkin naispuolinen ja toisekseen iältään
JO YLI 55-vuotias. Lisäksi hän herkuttelee suklaakonvehdeilla ja pitää hyvästä ruuasta (kuten alitajuisesti ensin kirjoitin) tosiasiassa kutenkin viinistä. 
Kuvitella! Ja tämä toimii!  Sopivasti sutjakkaa suhteiden sivakointia ja murhanmietintää harmittomaksi haluttuun lukuhetkeen, - inte så illa:)

Nikotteli, nipotteli & naputteli:

8 kommenttia:

  1. Aluksi (aiemmissa teoksissa) Marianne Jidhoff oli minusta jotenkim liian seurapiiri(ex)rouva ratkomaan rikoksia. Mutta vähitellen muu henkilögalleria tuli mukaan ja nykyään pidän näistä. Vaihtelua. Kiitos arviostasi, tämä onkin jo varauksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rudberg on ilman muuta petrannut sarjan osien myötä päähenkilöidensä persoonien kehittämisen suhteen.

      Oma aaltopituus vaan nyt oli tähän lähtöön eri taajuudelle viritetty. Sinulle hyviä lukutuokioita Jidhoffin & kumpp. parissa ja viikonloppua:)

      Poista
  2. Tuo ilmiö on koettu että ensin luettu mestarillinen teos jättää seuraavan kirjan varjoonsa. Siksi minulla on tapana pitää pieni sulattelutauko jos olen lukenut jonkun oikein vaikuttavan kirjan 📗⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

    Minua esittelemäsi dekkari alkoi vetää puoleensa koska luen juuri yhtä ruotsalaisuutta kivasti ihannoivaa kirjaa ja olen Ruotsin lumoissa 🖤

    En olisi ikinä uskonut pitäväni chic lit - kirjallisuudesta mutta tulin joku aika sitten lukeneeksi erittäin mukavan sellaisen (Veera Vaahtera). 🍁 Välillä niinsanottu "harmittomuus" on ihan tervetullutta lukemistossa.

    Ha det så bra !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tusen tack Rita A; jälleen kerraan viisaita sanoja tiputtelet sulattelutauon suhteen:) Maltti olisi valttia, - tässäkin...

      Hauskaa tuo Ruotsi-vaihteen päälle iskeminen: kuinka vekkulisti nämä kiinnostuksen kohteet ja innostuksen lähteet elämässä vaihtelevatkaan...

      Poista
  3. Hyvä päähenkilö on aina plussaa kirjoille ;) Rudberg on jäänyt lukematta, vaikka nimi on tuttu. Ehkä joku kaunis päivä. Tällä hetkellä on pienoista lukujumia ilmassa, mistä lie ilmestynyt, vali vali. Neulominen on nyt in. Ja puikot heiluu innokkaasti, kun katselen Rempalla kaupaksi ohjelmia. Remppaohjelmat ovat mun suosikkeja ja omaakin remppaa on taas tiedossa kevään mittaan ja kesällä jatkuvat saariprojektit. Ulkolaudoitus (miehen hommia, minä kannan lautoja), maalaus ja ehkä jos jaksan, niin yläkerran lattiamaalaus syksymmällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai, päähenkilön panoksen ratkaisevasta merkityksestä olen tismalleen samaa mieltä!

      Onneksi siellä vain lukujumia, ei muita erilaisia jumeja!! Sinä reipastyttöhän vallan multitaskaat puikkojen iloisesti kilkatessa ja aivojen riittaillessa kevät-/kesä/syksy-remppoja. Kyllä se talven kaamos ja ryhtymisrajoitteisuus, jotka ainakin täällä ovat tammikuun haahuilussa vallinneet, noilla eväillä saavat huutia. No, vaatimattomammin: chilinsiemenet on tilattu, joten eteenpäin elävän mieli:)

      Poista
  4. Tuohan kuulosti oikein jännältä kirjalta! Täälläkin voisi lukiessa herkutella suklaakonvehdeilla, viinistä en välitä:) Mukavaa viikonloppua ja lukurikasta tammikuuta♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päde; sama kaiki on askelten, mutta hyvästä ruuasta kylläkin, kuten itselleni naureskellen olin sen luontevasti suklaakonvehtien oheen naputellut. Hauskaa ja lämminhenkistä viikonloppua Sinulle ja läheisillesi:)

      Poista