"Vanhuusoikeuden perusteet", Anna Mäki-Petäjä-Leinonen,
Anja Karvonen-Kälkäjä, Alma Talent, 2017, 343 s.
"Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, OTT, dosentti, yliopistotutkija Itä-Suomen yliopistossa. Väitellyt dementoituvan henkilön oikeudellisesta asemasta. Kirjallinen tuotanto käsittää monografioita, lukuisia tieteellisiä artikkeleita eri julkaisuissa, raportteja, selvityksiä ja oppimateriaalia.
Anja Karvonen-Kälkäjä, OTT, VT, vanhuusoikeuden asiantuntija ja tietokirjailija. Laatuauditoija, Valviran pysyvä asiantuntija. Väitellyt aiheesta 'vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelutilanteissa.Työskennellyt valtion hallinnon valvontatehtävissä, useiden järjestöjen vanhusten oikeusturva-asioissa.
Kirjallinen tuotanto käsittää vanhuusoikeuden piiriin kuluvia artikkeleita, raportteja selvityksiä ja oppaita" (Kustantaja)
"Miten vajaakykyisyyttä voi ennakoida? Miten ikääntynyt pääsee asumispalvelujen piiriin? Mikä on vanhuksen asema terveydenhuollossa?
Näitä ja monia muita ikääntyvien ihmisten kannalta tärkeitä kysymyksiä tarkastellaan tässä ensimmäisessä vanhuusoikeutta kokonaisuutena käsittelevässä teoksessa. Teos esittelee vanhuusoikeudellisesti relevantin lainsäädännön sekä keskeisiä oikeuskäytäntöä ja laillisuusvalvojien ratkaisuja.
Kirjan alussa annetaan yleiskuva vanhuusoikeuden keskeisistä käsitteistä ja periaatteista, kuten vanhuksen itsemääräämisoikeudesta. Tämän jälkeen tarkastellaan ikääntymisen ennakointia, vanhuuspalveluita, vanhuksen asemaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuita ja velvollisuuksia terveydenhuollossa sekä erilaisia oikeudellisia keinoja ikääntyvän ihmisen suojaamiseksi." (Takakansi)
Kirja on tekijöiden mukaan tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ja oikeustieteen opiskelijoiden oppikirjaksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla toimivien henkilöiden käsikirjaksi sekä käytännön juristeille.
Mutta teos on todella merkittävä työkalu ja apuväline kaikille, joilla on joko jo nykyisiä tai pian ajankohtaisia, realisoituvia hoidettavia vahempia tai muita esipolvia tiedossa. Tämän alueen viidakko on äkkiseltään koko lailla raivaamatonta aluetta, kun sen sisään maallikko äkkiseltään joutuu joko omasta halustaan tai välttämättömyyden pakosta tunketumaan ovat hyvät neuvot tarpeen ja kalliita.
Tämä asiapitoinen ja hyvin koostettu tietopaketti antaa useita malleja mm. erilaisten valtuutuksien tekemisestä, kuvaa esimerkkitapauksia ja oikeuden päätöksiä sekä linkittää kohteita, josta saa valmiita hoito- ja hoivatahtolomakkeita esimerkkeineen tai muuten kaivattua lisätietoa.
Joten puhtaasti maallikkona, omien useampien saattohoito- ja yhden omaishoitajuuskokemusteni perusteella suosittelen lämpimästi tutustumista tähän selkeäkieliseen ja kattavaan teokseen etenkin jos aihepiiri kiinnostaa tai lähitulevaisuudessa on odotettavissa tämän arvokkaaksi, inhimilliseksi ja intimiteettisuojaa sisälläänpitävän elämänvaiheen joko omakohtaiseen kokemiseen tai tarvetta lähimmäisenä rinnallakulkijan ominaisuudessa eläen haluten vahvistaa mahdollisuuksia saada asianmukaista hoitoa ja palveluja,
joita kyllä meille kauniissa juhlapuheissa, vaaalien aikaisessa sanahelinässä jne. luvataan taata, mutta jotka arjen keskellä monasti osoittautuvat - valitettavasti ja surullista kyllä - vallan joksikin muuksi kohteluksi, jopa kaltoinmalliseksi tai suorastaan heitteillejätön tunnusmerkistön täyttäväksi tapahtumaksi...
Resurssipula ja kustannussäästöt eivät ole relevantti selitys tai kestävä veruke, sillä sitten suurten ikäluokkien syntymävuosien 1945 - 1950 on väestön ikääntyminen ollut tiedossa eikä siihen varautumiseen kummoistakaan Elon laskuoppia tahi matikkapäätä tarvita!!
Olen varsin tietoinen siitä, että monet kokevat tämän aiheen epäkiinnostavaksi, vieraaksi tai jopa pelottavaksi sekä äärimmäisen vähän mediaseksikkääksi. Kuitenkin: me kaikki vanhenemme! Se onkin ainoa keino elää pitkään. Varautuminen tähän tosiseikkaan osoittaa mielestäni hyvää ennakointia, mitä parhainta rakkaiden läheistemme huomioonottamista sekä on omia potentiaalisia pelkotiloja ja huolenaiheita poistavaa. Oman näkemykseni mukaan tieto ei suinkaan lisää tuskaa, vaan poistaa sitä.
Kun Kanssakulkijalleni iloisesti kerroin varanneeni ko. opuksen, hän totesi spontaanin riemukkaasti: "No, vanhusten oikeuksista kun puhutaan, se on sitten nopealukuinen tapaus: kauniit kannet, parhaassa tapauksessa mahdolliset tekijöiden saatesanat ja nippu tyhjiä, valkoisia sivuja..."
Huumormiehiä, tämä minut hervottomaan ja makeaan naurunpurskahdukseen mukaansatemmannut Tyyppi!
Rintamasuunta ja kasvot eteenpäin muistaen, että varautuminen on valppautta!
Valoisasti & tarmokkaasti:
Kiitos tästä hyödyllisestä ja arvokkaasta postauksesta. Tällainen tärkeä kirja jää helposti huomaamatta, mutta olisi monelle tutustumisen arvoinen. On hienoa, että kaksi alan asiantuntijaa kirjoittavat tämän yhteisen kirjan. On hyvä, kun tällainen kirja on oppikirjana. Hyvä juttu olisi jos ihan tavan ihmisetkin löytäisivät kirjan.
VastaaPoistaKiitos Anneli A, kommenttisi ilahdutti! Totta: näiden kahden asiantuntijan yhteistyö on tuottanut hyvää tulosta. Paljon ihan käytännön tietoa ja linkkejä, joista on suurta apua, kun ns. tilanne on päällä.
PoistaJa kuinka se mukamas aina onnistuu yllättämään, ikäänkuin vanheneminen ei olisi luonnollinen asia vaan jonkinlainen tabu...
Tarpeelllinen. Ehdottoman tarpeelllinen. Kunpa ei olisi. Kunpa kaikki vanhusten elämään liittyvä olisi helppoa, luontevaa ja itsestään selvää. Kunpa tulevaisuus toisi mukanaan vanhusten kiistämättömän kunnioittamisen ja oikeudet. Ja kunpa poliitikot pistäisivät reippaalla kädellä rahaa vanhuksien hoitoon ja eläkkeisiin.
VastaaPoistaIsoäitini eli melkein 100-vuotiaaksi, viimeiset vuodet kohtalaisen viihtyisässä) vanhainkodissa. Ei siitä sen enempää, mutta hiukan hauskempaa elämää toivoisi rakkailleen kuin laitoselämä.
Kiitos Rita A; samaa lämpimästi toivon minäkin, sillä ihmisarvoisen vanhuuden ei pitäisi olla ylipääsemätön tavoite vaan toteutuma, ottaen huomioon sen faktan, etteivät suuret ikäluokat mitenkään yllättäen ja yhtäkkiä puun takaa esiin ole rynnistäneet...
Poista100-v. on kunnioitettava ikä. Totta: rakkailleen toivoisi hyvää loppusuoraa, eikä se hauskuuskaan vissisti pahitteeksi olisi:)
Samaa mieltä kuin Rita,ihmisarvoista vanhuutta toivon kaikille tasapuolisesti. Huonolta näyttää ja laitospaikkoja on tarjolla, jos ei ole rahaa maksaa ekstrapalveluista ja paremmasta palveluasumisesta. Toivon, että muisti on mennyt, jos laitoshoitoon joudun. Sen verran olen laitoshoitoon tutustunut ja erittäin huonoksi havainnut. Varmasti poikkeuksiakin löytyy, ehkä...
VastaaPoistaMai: eipä tule täältäkään eriävää kannanottoa Sinun ja Rita A:n kommentteihin.
PoistaToivottavasti parannuksia saadaan aikaan, työsarkaa ainakin riittää kynnettäväksi ennen kuin aika hoitaa asian...
Tärkeä ja ehdottoman hyödyllinen kirja. Kiitos arviostasi, olisi muuten voinut jäädä muun kirjatarjonnan varjoon. Nyt ehdottomasti varaan sen heti ja odotan minkälainen kommentti meillä on odotettavissa mieheltä. Vai käykö niin kuin joskus näiden tietopuolisten kirjojen kohdalla, että molemmat olemme varanneet saman teoksen toisistamme tietämättä :)
VastaaPoistaHymyilytti se Sinun Kanssakulkijan kuvaus teoksesta...
Ollos hyvä ja nyt odotan minäkin mielenkiinnolla teidän jengin kommentteja!
PoistaHauskoja tapauksia nuo tupletit ja kertovat mielestäni jostain hyvästä yhteisestä ja jaetust: omat kirjat - yhteinen aihe...
Jep: tuon kommentin Kanssakulkija, tuo keljukojootti, jolla on välillä omituinen huumori, töraytti pärstä peruslukemillla, kun kuten tapana on köllötellen ja turisten aamua avasimme puidenlatvoja katsellen ja päivän ohjelmaa riittaillen. Makiat nauruthan siitä:)