"Oliiviöljy", Mirja von Knorring, Bazar Kustannus Oy, 2017, 185 s.
Mirja von Knorring on keittokirjailija, ruokatutkimusmatkailija, ruokataiteilija, ja hyvän ruoan lähettiläs. Mirja von Knorringille ruoanlaitto on keino lisätä elämänlaatua ja tapa ilahduttaa ystäviä ja tuttavia - jatkuvan mielenkiinnon ja kehittämisen kohde." (Lievelehti)
"Oliiviöljy – tuo välimerellisen ruokakulttuurin ihmeaine – on oma
kiehtova maailmansa. Se yhdistetään maistuviin ruokiin, terveyteen ja
vuosituhantiseen perinteeseen. Mutta millaista hyvä oliiviöljy on ja
miten sitä kannattaa käyttää herkullisten ruokien loihtimiseksi? Näihin
kysymyksiin vastaa ruokatutkimusmatkailija Mirja von Knorring. Ihmiset ovat viljelleet oliiveja jo ainakin 4000 vuotta, ja
oliiviöljyllä on ollut kautta aikojen monia käyttötarkoituksia: sillä on
voideltu kuninkaita, valaistu koteja ja palatseja ja sitä on käytetty
ruoanvalmistuksessa ensin Välimeren alueella ja myöhemmin ympäri
maailman. Tähän kirjaan on kerätty tietoa oliiviöljyn historiasta, valmistuksesta,
luonteesta ja laadusta. Kirja sisältää myös runsaasti herkullisia
ruokaohjeita, joissa oliiviöljy on keskeisessä osassa." (Takakansi)
Teos kuljettaa meidät alkaen oliivipuun pitkästä historiasta, tietoiskuun oliiviöljystä ja sen laatutekijöistä aistihavaintoihin ja öljynpuristukseen sekä käsittelee sen hyvää tekevää vaikutusta ja olemusta terveyden haarniskana päätyen oliiviin ruokana. Hyväksi lopuksi on kiintoisa luku Kohtaamisia erilaisten asiantuntija-ihmisten kanssa.
No kaliméra ia jassu! Oliiviöljyn, extra virginin nimeen meillä vannotaan ja oliiveja popsitaan, joten tämän tietopaketin sen herättämine hauskoine ja makoisine muistoineen napsaisin yhtä kyytiä, vaikka tarkoitus oli sitä vain iltavimoiseksi silmäillä. Samalla teos istuu oivasti viikon teemaan, sillä lauantaina vietämme perinteisiä perhepäivällisiä pitkän kaavan mukaan koko kahdentoista läheisen plus muutaman hännäheiluttajan voimin, eli pöytä pitkäksi, hauskanpitoon ja iloiseen hälinään. Sitä ennen kuitenkin hei-hulinaan.
Olen von Knorringin kanssa tismalleen samaa mieltä siitä, että kuin ikiaikaiset ja arvokkaat oliivipuut herkullisine satoineen yhtä mahtavaa ja ainutlaatuista on kreetalaisten ja kreikkalaisten osoittama välitön ystävällisyys. Kreetalla polkuja tallatessamme päädyimme pienen joen varrella olevaan majatalo-ravintolaan, jossa olivat hääjuhlat alkamassa. Ei kuin sulhasen käsivarret olkapäillemme ja tervetuloa mukaan juhlimaan. Osoitimme kiitellen ei asianmukaisia asujamme, toivotimme onnea ja hauskoja kemuja. Pääsiäisen alla lampaiden pyöriessä herkullisesti tuoksuen vartaissa ja pitkien pöytien ollessa ulkosalle katettuina sama tilanne.
Kreikan Pargassa pienen hotellimme isäntä kertoi hurmaavalla tavalla oliviipuiden historiasta ja siitä, että seudulla, joka on vailla teollisuutta ja täynnänsä oliivipuita on Kreikan puhtain ilma. Sama on toistunut Kyproksella, jossa kolmena vuotena asustelimme parin kuukauden jaksoja. Jne... Näitä iloisia, hyvänmielen kohtaamisia palautui mieleen kuin filminauhalta ja tuli lämmin olo.
Ainoaksi varjoksi paratiisissa on osoittautunut kreikan kieli, johon normifraaseja lukuunottamatta ja sitkeistä yrityksistä huolimatta en ole saanut mieleistäni tuntumaa, muttei tuo puute ole reissujen luonnetta latistanut, vaan sekakielisyydellä ja käsimerkeillä on kommunikointi onnistunut ja reissumuistoista muodostunut pelkästään positiivisia kaikkine kommelluksineen - ja juuri niiden vuoksi...
Kerrassaan mukavasti ja asiapitoisesti kirjoitettu pieni öljyjättiläinen, jota luki mielikseen. Mirja von Knorringille ja Bazarille efaristó poli!!
Loppuviikkoa ja elämänlaatua kaikille ja
Kali órexi:
Teos kuljettaa meidät alkaen oliivipuun pitkästä historiasta, tietoiskuun oliiviöljystä ja sen laatutekijöistä aistihavaintoihin ja öljynpuristukseen sekä käsittelee sen hyvää tekevää vaikutusta ja olemusta terveyden haarniskana päätyen oliiviin ruokana. Hyväksi lopuksi on kiintoisa luku Kohtaamisia erilaisten asiantuntija-ihmisten kanssa.
No kaliméra ia jassu! Oliiviöljyn, extra virginin nimeen meillä vannotaan ja oliiveja popsitaan, joten tämän tietopaketin sen herättämine hauskoine ja makoisine muistoineen napsaisin yhtä kyytiä, vaikka tarkoitus oli sitä vain iltavimoiseksi silmäillä. Samalla teos istuu oivasti viikon teemaan, sillä lauantaina vietämme perinteisiä perhepäivällisiä pitkän kaavan mukaan koko kahdentoista läheisen plus muutaman hännäheiluttajan voimin, eli pöytä pitkäksi, hauskanpitoon ja iloiseen hälinään. Sitä ennen kuitenkin hei-hulinaan.
Olen von Knorringin kanssa tismalleen samaa mieltä siitä, että kuin ikiaikaiset ja arvokkaat oliivipuut herkullisine satoineen yhtä mahtavaa ja ainutlaatuista on kreetalaisten ja kreikkalaisten osoittama välitön ystävällisyys. Kreetalla polkuja tallatessamme päädyimme pienen joen varrella olevaan majatalo-ravintolaan, jossa olivat hääjuhlat alkamassa. Ei kuin sulhasen käsivarret olkapäillemme ja tervetuloa mukaan juhlimaan. Osoitimme kiitellen ei asianmukaisia asujamme, toivotimme onnea ja hauskoja kemuja. Pääsiäisen alla lampaiden pyöriessä herkullisesti tuoksuen vartaissa ja pitkien pöytien ollessa ulkosalle katettuina sama tilanne.
Kreikan Pargassa pienen hotellimme isäntä kertoi hurmaavalla tavalla oliviipuiden historiasta ja siitä, että seudulla, joka on vailla teollisuutta ja täynnänsä oliivipuita on Kreikan puhtain ilma. Sama on toistunut Kyproksella, jossa kolmena vuotena asustelimme parin kuukauden jaksoja. Jne... Näitä iloisia, hyvänmielen kohtaamisia palautui mieleen kuin filminauhalta ja tuli lämmin olo.
Ainoaksi varjoksi paratiisissa on osoittautunut kreikan kieli, johon normifraaseja lukuunottamatta ja sitkeistä yrityksistä huolimatta en ole saanut mieleistäni tuntumaa, muttei tuo puute ole reissujen luonnetta latistanut, vaan sekakielisyydellä ja käsimerkeillä on kommunikointi onnistunut ja reissumuistoista muodostunut pelkästään positiivisia kaikkine kommelluksineen - ja juuri niiden vuoksi...
Kerrassaan mukavasti ja asiapitoisesti kirjoitettu pieni öljyjättiläinen, jota luki mielikseen. Mirja von Knorringille ja Bazarille efaristó poli!!
Loppuviikkoa ja elämänlaatua kaikille ja
Kali órexi:
Tähän pitääkin tutustua.
VastaaPoistaMinulla on kreetalais-suomalainen tuttava Merja Tuominen-Gialitaki, joka on kirjoittanut useita kirjoja oliiviöljystä ja krretalaisuudetsa. Asui siellä yli 20 vuotta.
Tämä on mukavasti koostettu ja kirjoitettu teos.
VastaaPoistaKihveli, minkä tempun teit tuttavasi kera: minä löysin sivuston Kreetan maku ja unohduin sitä tutkimaan kesken aloittamattoman, mutta suunnitellun siivousrupeaman. Kyökissä fileelle marinadia rakenteleva mies hönkää niskan taakse utelemaan, kun ei iloinen(?) imurin hurina kuulukaan, ja niin me molemmat sitten löydämme itsemme reseptejä yms. suu maiskuen ihastelemassa:))
Hehee :D
PoistaSain muuten oliivipuun Kreetalta syntymäpäivälahjaksi joku vuosi sitten. Siellä on 3 litraa oliiviöljyä noudettavissa. Pitänee syksyllä hakea :)
PoistaKiitos Cara: Olet oikea onnentyttö: oma oliivipuu ja odottavat litrat! Tuohan on ihan pakkorako lähteä noutamaan, jottei suivaannu tuottajapuu, kohdekin kohillaan. Mukavia syysreissun riittailuja:)
PoistaValloittavan välimerellinen kirjoitus, tuulahdus ystävällisten välittömien ihmisten ilmoilta. Pystyn kuvittelemaan vartaissa pyörivien lampaiden tuoksun ja kreikan kieliset huudahdukset, tervetuliaistoivotukset :)
VastaaPoistaMe käytämme oliiviöljyä ja rypsiöljyä ruuanlaitossa. Joskus törsäämme italialaiseen extrea vergineen. Ystävät tuovat Kreetan matkalta ja Kreikasta tuliaisiksi mausteita ja ruokaöljyä. Kamalaa kun ruoka on niin hyvää että ei kohta mahduta ovista kulkemaan :D
Kiitos Rita A, hyvä ruoka on yksi elämän pieniä-suuria nautintoja ja uksethan saa aina levennettyä...
VastaaPoistaRypsiöljy on meilläkin kaverina käytössä. Kivoja ystäviä ja hyvine tuomisineen Sinulla! Nyt kyllä jo huvittaa itseä, kun mekin kerran Kreetan reissulta kolistelimme ja kilistelimme laukut pullollaan oliiviiöljyä ja kukkaishunajaa myös tuomisiksi molemmille kokkaamista harrastaville pojille. Joillakin kun iloisesti kilisivät ihan muut rohdokkeet:)