"Historian ironia", Jan Blomstedt, Tampereen aforismiyhdistys ry, 2016,
106 s., kuva Aaro Matinlauri.
"Jan Blomstedt (s.1952) on kirjailija, kääntäjä ja fil.tri. Tampereen aforismiyhdistys on aiemmin julkaissut häneltä aforismikokoelman Suunpielestä sekä Paul Valéryn aforismien käännöskokoelman Hampaissa." (Takakansi)
"Jan Blomstedtin aforismit käyvät läpi historiaa - tunnettua ja tuntematonta - viisaita sanoja, turhia puheita, menneitä tekoja. Tyypillisesti historian tutkimukset ovat pitkiä ja vakavia. Nämä ovat lyhyitä ja epävakavia. Jos emme hymyile historialle myötätunnolla ja epäilyn etäisyydellä, meillä ei ole historian tajua. Kun lakkaamme hymyilemästä sille, historia on kuollut." (Takakansi)
Saatteeksi: "Historiassa ajatus ja teko eivät tunne kaikkia seurauksiaan. Seuraukset ovat usein ironisia.... - Joskus ironikko onnistuu vain silmälappujensa turvin. Hieman fanaatikon tapaan. Molemmille on yhteistä myös yksinkertaistettu historian kuva, mutta tämän pitemmälle en toveruutta tunnusta."
Makusteluja:
- Kiinan taolaisuudessa "eksymys" kuvaa ihmislapsen oloa luonnossa ja yhteiskunnassa. Taolainen Chuangtse sanoo: "Joka tietää olevansa harhateillä,
ei ole pahasti eksynyt."
- Platon, ideaoppisi tuo mieleen laiskiaiset. Ne roikkuvat tiedon puussa ja sulattelevat ideoitasi. "Pötyä!" vastaa laiskiainen. "Roikkuminen on työtäni.
En ehdi ajatella ideoita. Minä elän!"
- Keskiajan mytologi oli juorutoimittaja ikuisuuden kasvojen edessä.
- Asiantuntevan fyysikon mukaan "merkitys" on hormonieritystä.
Tätäkään lausetta emme voi ottaa siltä kannalta mitä se merkitsee.
- F. Scott Fitzgeraldin mukaan parhaat romaanit luovat viipyilevän jälkihehkun, joka säilyy kun romaani on unohtunut. Tiedämme että teos oli hyvä. Emme miksi.
Blomstedt tekee sen taas, onnistuu saamaan lukijansa kasvoille huvittuneen vinon hymyn. Näitä aforismeja ja fragmentteja ei voi eikä kannata lukea ahmimalla, vaikka utelias mieli siihen yllyttäisi, vaan teksti on antoisimmillaan ja parhaimmillaan sivu kerrallaan, nautiskellen ja makustelleen, pohtimaan jääden. Kirjailija itse toteaa, että jos ironikolle nauraa, hän hymähtää:
- Jaha, - humoristeja.” Niinpä...
Ironia on kimurantti laji, joka kääntyy helposti yksinomaan katkeruuden, loukkaavudeen tai hyökkäävyyden puolelle. Tämän ansan Blomstedt kokemuksensa ja taitavuutensa turvin vaivatta välttää. Oivaltavaa ja säälimätöntäkin mutta samalla hyväntahtoista sanansäilän viuhuntaa ja tekstintuottoa; eihän näistä voi eikä toki edes halua olla pitämättä. Ajankohtaan näin itsenäisyyspäivän alla sopivasti vielä muutamia poimittuja helmiä :
- Ironia ja politiikka eivät sovi yhteen. Näennäisen pilkan on vaikea todistaa näennäisyyttään.
- Voimme yhä kunnioittaa vähäosaisia. Ei tarvitse tunnustaa vähäosaisuuden kunniaa. Paitsi jos se on periaatekysymys, kuten Franciscus Assisilaiselle, joka ei osannut eikä halunnut käyttäää rahaa.
- Suomen harjoittaessa puolueettomuuspolitiikka valtiovallan taholta kuultiin usein: "Me näemme itsemme pikemmin lääkäreinä kuin tuomareina.
"Olisiko suurvaltojen näkökulmasta tuomari ollut kuitenkin harmittomampi. Lääkäri tökkää sormensa arkoihin paikkoihin."
- Valta suhtautuu realistisesti kaikkeen, paitsi itseensä...
Blomstedtin herkullisia aforismicocktailpaloja napostellen kuplivaisen maljan itsenäiselle ja vapaalle Suomelle, kaveria-ei-jätetä-hengelle, kahlitsemattomalle sananvapaudelle sekä esteettömälle tiedonvälitykselle
kohottaa:
Ihana tuo Fidzgerald-aforismi...viipyilevä jälkihehku...moni kirja hehkuilee vuosikausia ;)
VastaaPoistaJep näppärää ja siihen tykästyin, sillä vaikka juonet ja henkilöt painuvat unholaan, niin jälkihehku se vaan jatkaa hehkumistaan ja luo hyvää mieltä:)
PoistaSamaan mieltä kuin Mai eli jotkut kirjat vaan hehkuilevat.
VastaaPoista"Ironia ja politiikka eivät sovi yhteen. Näennäisen pilkan on vaikea todistaa näennäisyyttään", olen huomannut, että ironia muuallakin on vaikeaa, sillä ihmisten on hankalaa nykymediaympäristössä ymmärtää edes suoria viestejä selkokielellä, saati ironiaa.
Jokke, jaettu huomio. Mistä mahtaa johtua? Onko vika sanaköyhyydessä, silkassa ymmärryksessä/sen puutteessa vaiko digikielessä? Käydäänkö enää kunnollista dialogia noin normielämässä?
PoistaLuultavasti ihmiset vain lukevat vähemmän. Jos ei ymmärrä monimutkaisia virkkeitä, ja suoria viestejä, on hankalaa ymmärtää ironiaa. Jonkin verran viljelen ironiaa puheessaja blogissa, mutta kaikki ei aina ymmärrä, tosin siitä ei aina ole haittaakaan. Joskus voin kehaista jotakin ironisesti, ja voi olla hyödyksi, että vieraat eivät ymmärrä kehujen oikeaa laitaa :)
PoistaJep; joskus saattaapi olla eduksi tuo ymmärtämättä jääminen, etenkin vieraampien ja puolituttujen kohdalla...
PoistaVarmaan lukuharrastuksen hiipuminen on yksi suuri syy kielen ja viestin perillemenon köyhyteen. Sekin kulkee pitkälti perintönä, jos kasvat kirjojen keskellä niin tarina jatkuu:)
Voi että veit sanat suustani kun totesit että aforismejä ei kannata lukea ahmimalla ! Olen täysin samaa mieltä. Se aforismia seuraava oma pohdiskelu on koko homman paras osa :)
VastaaPoistaKuten Mai Laakso tuossa edellä, minäkin miellyin Fitzgeraldin tarjoamaan ajatukseen hyvän romaanin jälkihehkusta. Ja Joken lailla jäin mietiskelemään ironian ja politiikan suhdetta. Lisäksi jäi halu tietää (tai muistaa) lisää Franciscus Assisilaisesta. Olen käynyt Assisissa ja varmaankin italian opinnoissa häntä on aikanaan sivuttu tavalla tai toisella. Täällä sinun blogissasi herää aina halu käydä googlaamassa jotakin :)
Yksimielisesti taidamme kaikki tässä hehkuttaa jälkihehkun nimiin.
VastaaPoistaHauskaa, että koet löytäneesi täältä jotain aihetta lisätiedonhauille:) Ne ovat mielestäni yksi osa muiden postausten kiintoisaa antia ja jyviä. Oliko Assisissa paljon Fransiscukseen liittyvää? Opiskeluaikaisesta kirjasta on jäänyt elävänä mieleen Giotton fresko: "Fransiscus Assisilainen ruokkii lintuja" ja sehän piti äsken käydä palauttamassa ihailtavaksi nettiteitse:)
Tässä hehkussa heitti materialismin puolelle tuo ruokkiminen, hengenravintoahan siinä Fransiscus tipusille tarjoilee eli saarnaa linnuille....
PoistaOlenkin ensimmäistä kertaa blogissasi, kiva kun löysin tämän. Mielenkiintoisia postauksia. Hyvää itsenäisyyspäivää Pihakuiskaajan puutarhasta. Tykkäätkö puutarhakirjoista? Blogissani on puutarhakirjojen arvonta, käyhän kurkkaamassa.
VastaaPoistaKiitos Anneli A, Sinulla on kauniskuvainen ja värikylläinen blogi, oikea ilo silmälle! Luonnoystävä olen kyllä, mutta oma puutarha rajoittuu kesäisin parvekkeella Vaarin kasvattamiin chileihin, joten arvonnan jätän oikeille multasormille. Mainiota ja leppoisaa itsenäisyyspäivän ehtoota ja joulun alusaikaa:)
VastaaPoista