Paul Valéry: "Hampaissa" - ex Libris...

"Hampaissa. Valikoima Aforismeja", Paul Valéry, Tampereen aforismiyhdistys ry, 2016,
104 s., suomentanut Jan Blomstedt.

Paul Valéry  (1871 - 1945) oli paitsi aforisti myös runoilija, esseisti ja (anti)filosofi, oman aikansa kuuluisuus, vaikeasti määriteltävä älykköhahmo (mitä hän yhdessä aforismissaan pitää kirjailijalle vahingollisena piirteenä). Hän oli kaikkiaan kaksitoista kertaa kirjallisuuden Nobel-ehdokkaana. Hän oli suosittu puhuja ja luennoitsija. Ranskan Akatemian jäseneksi hänet valittiin 1926. Suomessa hänet tunnetaan heikosti - tiedetään runoilijaksi. Suomennoksia on ollut vähän. Aforistina hän tuli suomalaisten tietoon, kun V.A. Koskenniemi valitsi häneltä ajatelmia "Vaeltavaan viisauteensa".

Kuten tästä valikoimasta ilmenee, Valéry ei suosi "positiivista ajattelua". Hän on skeptikko ja ottaa hampaisiinsa kaikki selviöt, varmuudet ja filosofiset totuudet, jotka yleistävät liikaa ja sivuuttavat liikaa, unohtavat variaatiot. 
Selviöt revitään riekaleiksi eikä siihen tarvita kuin pari puraisua. Hänelle näyttäisi riittävän yksi totuus: elämän kompleksisuus - jos se nyt sitten on "yksi totuus." Uskooko aforisti itse mihinkään, jää lukijan pääteltäväksi. Mutta jo omana aikanaan Valéry oli sikäli poikkeuksellinen, että hän omi ajatustensa pääasialliset vaikutteet luonnontieteistä (mikä tänään voisi jo tehdä hänestä "ajankohtaisen"). ( (Saatteeksi)

Tampereen aforismiyhdistys ry:ltä jälleen miehen työ. Edellinen lukemani: Jan Blomstedtin "Suunpielestä" onnistui myös näppäryydellään herättämään tukun  positiivisia melenpyörähdyksiä ja aikaansaamaan lisää iloisia naurujuonteita silmäkulmiin; kiitos!

Maistiaisia:

-  Itseensä ei voi mennä kuin hampaisiin asti aseistautuneena.
-  Kuka siellä? - Minä. - Kuka minä? - Sinä. Siis heräämisen hetki.
-  Vaikeus on minulle samaa kuin uusi.

-  Se joka kokeilee, löytää ja hyväksyy rajansa, on universaalimpi kuin se, joka ei tunne omiaan.  Noissa rajoissa piilee ääretön.
 -  Ihmisaivot ovat piste, jota maailma pitelee ja nipistelee vakuuttuakseen olemassaolostaan. "Ihminen ajattelee, siis olen olemassa", sanoo maailmankaikkeus.

-  Hyvät muistot ovat kadonneita jalokiviä.
-  Menneisyys elää tulevaisuudessa.
-  Menneisyys elää sattumuksista. Odottamattomuudet ovat vaativia muistoja.

-  Rakkaus lähtee tunteesta, että on itseään uhmaten antanut toiselle sen, mikä kuuluisi itselle.
-  Etevä nainen on joku, jonka kanssa voi heittäytyä tyhmäksi.

-  Suurmies on se, joka poistumalla jättää toiset pulaan.
-  Politiikka on taito estää ihmisiä puuttumasta omiin asioihinsa. 


Virkistäviä, poikkeavia ja ajatusta aherruttavia  miekan viuhtaisuja paperilla.  Tämän älynpalvojan aforismit paukkuvat verkon yli sähäkästi kuin pingispallot, joihin vastausyritykset aikaansaavat synapsien tehohierontaa ja rajatonta mielihyvää oivalluksina. Valéryn, tämän kyseenalaistavan herran jälkeen jää paljon muutakin kuin aforistin oma usko johonkin lukijan pääteltäväksi,
- ja hyvä niin... Kyllä vaan tämän monsieurin ensitapaamisen jälkeen sopi hänen kanssaan erottaessa kevyet poskisuudelmat vaihtaa.

- Vain yksi tehtävä: tehdä itsensä uusiksi. Ei helppoa.

Ei helppoa,
mutta haastavaa & yrittämisen väärttiä: