Ingar Johnsrud: "Wieniläisveljeskunta" - ex Libris...

"Wieniläisveljeskunta /Wienerbrorskapet", Ingar Johnsrud, Like Kustannus Oy, 2016,
381 s., suomentanut Jonna Joskitt-Pöyry.

"Ingar Johnsrud (s. 1974 Oslossa) on toimittaja. Huimaa kansainvälistä menestystä niittänyt Wieniläisveljeskunta on hänen esikoisromaaninsa.
Sen käännösoikeudet on myyty 20 maahan. Wieniläsveljeskunta avaa hyytävän uuden dekkarisarjan. Hieman epävakaa poliisikomisario Fredrik Beier ja lahjakas turvallisuuspalvelun tutkija Kafa Iqbal selvittävät rikoksia itseään säästelemättä." (Lievelhti)

"Pahuudesta vaarallisin kumpuaa hyvistä aikomuksista. Tärkeän poliitikon tytär on kadonnut. Tutkimukset johtavat fundamentalistisen uskonlahkon maatilalle. Poliisia odottavat karmivan verityön jäljet, mutta etisitystä naisesta ei näy jälkeäkään. Salaperäisen Wieniläisveljeskunnan jäsen tohtori Elias Brinch on suorittanut rotubiologisia kokeita toisen maailmansodan jälkeen Norjassa. Hänen kammottavien kokeidensa kaiut kantavat pitkälle.
Mennyt ja nykyinen kohtaavat, kun rikostutkimus punoutuu kansainväliseen terrorismiin,
jonka keskiössä on kasvoton tappaja." (Takakansi)

Tapausta lähdetään ruotimaan rikostutkija Fredrik Beierin johdolla. Beierilla, "huom. -i:llä  ei y:llä" kuten hän itse korostaa, "on vanhan labradorinnoutajan katse", ylikonstu Andereas Figueras puolestaan edustaa "ehkä kaupungin komeinta poliisia pohjattomine silmineen, vaaleanruskeine ihoineen ja särmikkäine kasvoineen" ja analyysiosaston erikoistutkija Beierin avuksi/riesaksi lykättyä Kafa Iqbailia puolestaan Fredrik huomaa tapittavansa niin intensiivisesti  "sillä silmällä,  jotta puraisee poskeaan ja nielaisee:  hoikkia, sukkiin verhottuja sääriä ja hameenhelman alta vilkkuvia kiinteitä reisiä. Tummaa kuoppaa haarojen kohdalla ja litteää vatsaa puseron alla. Rintojen kaunista varjoa."

Johnsrud on heittänyt kehiin vastenmielisiä ja suorastaan etovia, mutta tärkeitä elementtejä kuten Jumalan valo-uskonlahkoa, rodunjalostusta, biologista sodankäyntiä, poliittisia kiemuroita sekä poliisiyksikön keskinäistä kukkoilua, nokittelua  ja reviiritaistelua usealla aikatasolla ynnä marssittanut näyttämölle  koko köörin erikoispiirteisiä henkilöhahmoja.

-  Jokaisessa sekalaisessa populaatiossa, kuten ihmisyhteisössä, on valikoinnilla ratkaisevan suuri merkitys. Mitä tiheämpi seula, sitä paremmin laji säilyy. Alun perin lajin parhaiden ja elinkelpoisimpien yksilöiden valinnasta vastasi luonto sekä ihminen yhteisymmärryksessä luonnon kanssa. Ihminen ei nimittäin alun perin puuttunut luonnontyöhön haitatakseen sitä vaan päinvastoin auttaakseen siinä. Se, että käytetyt keinot olivat kovakätisiä, tämän päivän mittapuulla osin julmiakin, on toinen asia. Kysymys kuuluu, eikö meidän aikamme mennessään toiseen ääripäähän vaaliessaan kaikkea heikkoa ja haurasta, syyllisty uusiin julmuuksiin, jotka barbaarisuudessaan vetävät vertoja menneiden aikojen julmuuuksille. John Alfred Mjøen, Rasenhigiene-teoksen johdanto, 1938.

Teemat herättävät ikuisuuskysymksiä: mikä saa ja minkälaisen ihmistyypin  totaalisesti hurahtamaan johonkin lahkoon tai ideologiaan: yhteisöllisyyys, herranhaltuun-mallinen fatalismi, taivaspaikan tai paratiisiinpääsyn toivo? Mikä saa jonkun kansan-/ihmisryhmän korottamaan itsensä toisten yläpuolelle ja millä mandaatilla, joukkovoimalla tai  -hysterialla tieteen nimissä  oikeuttamaan suoranaista massamurhaa? Aina uudestaan ja uudestaan....

Johnsrudin kirjoitustyyli on kärpänketterää, toimittajatausta paistaa siinä positiivisen purevasti reportaasimaisessa otteessa läpi, mutta toisaalta myös pienenä kiireytenä ahtaa runsaasti paloja tähän mosaiikkiin. Hienoisesti natisten teos pysyy riittävästi kasassa ja kiintoisana, joten hyvällä syyllä sopii suhtautua sarjan jatko-osiin ja päähenkilöiden hahmojen kehittelyyn rakentavassa hengessä. Kiintoisa norjalaistuttavuus, jossa on potentiaalia dekkarinystäväin tulevaksikin iloksi!

Villasukilla tai ilman,
vikkelästi tai veltosti,
vinkeät viikonloput: