tiistai 29. maaliskuuta 2016

Sieluni hymyt - haaste....



"Sieluni hymyt -haasteen on polkaissut käyntiin Iltatähden syttyessä -blogia kirjoittava Pearl Clover.  Haaste menee tähän tapaan: "Listaa ne pienet ja miksei suuretkin asiat, jotka tekevät juuri sinut onnelliseksi, jaa blogissasi tai muualla somessa ja lähde jakamaan hyvää mieltä haastamalla muutkin miettimään syitä olla onnellinen. Kirjoita siis niin viisi kuin sataviisi asiaa - ainahan näitä voi lisäillä jälkikäteen - ja laita vaikka huoneesi seinälle.:)"

Tämän  terveesti  pysäyttävän haasteen sain  Kaisa Reetalta.  Kiitos & kumarrus!
Ja kas tässä ne tulevat: elämääni onnea ja kiitollisuutta tuottavat pienet, suuret askat:


- juuri tämä hetki ja päivä
- Vaari sinnikäs kanssakulkija, yhteinen historia ja perhevitsit
- Esikoinen ja Kuopus, pojat, joita minun ei  pitänyt saada
- Ratkiriemukas Murmeliviisikko lapsosesta lukiolaiseen: aina uutta,  innostavaa ja ehdottoman yllättävää
- Kosteanviileän koirankirsun hipaisu kaulalla
- Rauhaisa aamupötköttely ja höpöttely käsi kädessä  petissä oravien hyppelynäytöstä ihastellen
- Ens. aamupressotilkkanen ja suihkunraikkaus
- Torstaiyllätys:  ei niin mistään syystä kotoperäinen
- Se, että olen saanut saattaa läheisiäni
- Kelvollinen asiaintila: "Iän huomioon ottaen ei mainittavaa degeneraatiota", ettäs kehtaavat...


- Luontoäidin pettämätön syli
- Mustarastaan aamukonsertti
- Meri, meri ja meri
- Auringonlaskut
- Nuotiotuli ja nokikahvit
- Enenevä valo ja lämpö


- Iskemätön vs. ikiwanha erilaistuoksuinen kirja
- Musiikki: solut sambaavat, sielu väräjää
- Nupit korvissa unten maille uniukon luo
- Taidenäyttely, jossa viipyminen pakottaa pinkomaan parkkimittarille


- Vastaantulijan silmiin asti ulottuva hymy
- Hulvaton, hersyvä huumori
- Suur makiaks' haastaminen, nauraminen ja ilonkyyneleet
- Matkanodotus ja kotiinpaluu

- Kun kuulen hihkaisun:"Kato/tietsä/näetsä mummo!!??"


Oli hyvä ja suorastaan terapeuttista pysähtyä onnenpipanoita ylöskirjaamaan, ja näitähän alkuunpäästyä putkahteli rönsyämällä. Ikävä on ilmaista, mutta H. Hynösen sanoin: "Ei ilo tule itsestään, sitä pitää osata kehrätä. Ilon lanka on aina myös omista käsistä kiinni." Juuri näin: istu alas ja fundeeraa, niin voit joutua/päästä toteamaan, että debet hallitsee ja  elämässä on substanssia...

Mukaan ilonpisaroita poimimaan houkuttelen:

Annikan 
Elegian
Katriinan 
Kuuttaren
riitta k.
Serentiksen
Suketuksen
Villiksen 
Zephyrin

Ja hei: kiitos ja  kivat  te kaikki, jotka blogissa käymäsiltään olette, tulkaaa mukaan hyvänmielen talkoisiin! Tässä meillä tarjolla on aihe, jota kannattaa tarkastella ja jonka pähkiminen poikii silkkaa mielihyvää ja iloa!

Kannustaa:


17 kommenttia:

  1. Voi ku ystävällist ko sie minnuu muistit! Mut mie ehin ommain jo rustata ko Kaisa Reetta miut haasto. Onpa siulkii paljo noit ilonpisaroit! Onkii hyvä niit välil mietiskellä. Terveisii riitalt, miekii juuriltain karjalaine :)

    PS
    Voip olla et tää karjalanmurre män iha väärin ko ei oo tult harjoteltuu viime aikoin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Sinnuu riitta k, kukkaa ei oo miul karjalaa haastant vähhää aikaa; mitä myö nyt Vaarin kans keskenää turistaa. A Siun aatoksii mie käyn katsomas ja Siul täs kaikkee mieluisaa tään kevvään varal toivotan:) Ja sama PS

      Poista
    2. :DDDD
      Aurinkoist kevättä siulkii!

      Poista
    3. Mulla on ollu ajatuksena muutes blogata murteella kirijottamisesta. Mun on kyllä ihan eri ku teillä.
      Kiva "kuulla" teijänki haastelua.

      Poista
    4. Mainio ajatus - postaus murteella:)) Eri murteet ovat kiintoisia ja sitten ovat vielä nämä sekoittuvat uusio-, slangi- ja urbaanisanat anglismeineen sekä eri kielissä vallalla oleva sanojen yleinen lyhentymistrendi. Nuorison keskenään puhuma on sekin aivan oma lukunsa...

      Poista
  2. Kiitos haasteesta! :) Vastaus löytyy täältä: http://unelmienaika.blogspot.fi/2016/03/sieluni-hymyt-haaste.html?m=1

    VastaaPoista
  3. Katriina, mukava kun tartuit kiinni onnenmietintöihin, siirryn heti seuraavaksi blogiisi mietteitäsi lukemaan. Verratonta loppuviikkoa:)

    VastaaPoista
  4. Takkutukka, ilonaiheesi ovat ihania! Tulin niin hyvälle mielelle juur nyt, ilo tarttui! <3

    Kiitos kun otit haasteen vastaan! <3

    VastaaPoista
  5. Kiitos, kiitos Kaisa Reetta; kuin myös ilo tarttui, sillä kun haastesi saatuani istuin alas välähti apua ja löi tyhjää hetken. Sitten alkoi pulputa, ja mitä useampi mieleen pelmahti, sitä iloisemmaksi tulin. Jaettu ilo = kaksinkertainen ilo, joten eiköhän jatketa harjoituksia näissä hyvissä merkeissä:)

    VastaaPoista
  6. Kiitos haasteesta! Vastaan, kun ehdin. Sitä odotellessa saavat aivot pohtia vastauksia.

    VastaaPoista
  7. Kiva, että nappasit kiinni; näitä oli mielenkiintoista pohtia, kun sai langanpäästä kiinni:) Olisi varmaan terveellistä ajatella ilon ja onnen aiheita useamminkin, vaikka muutama aina iltaisin ennen nukahtamista... Keväistä viikonloppua Sinulle!

    VastaaPoista
  8. Kiitän haasteesta. Se tulee itse asiassa nyt hyvään tarpeeseen: on ollut hieman matalalentoa viime aikoina, joten on hyvä pysähtyä pohtimaan onnen aiheita.

    VastaaPoista
  9. Ilahduin, kun tartuit haasteeseen ja toivottavasti miettiessä löytyy onnenkerän langanpää kerittäväksi:) Jep; kun rämpii polvia myöten pohjamudissa, näin pääsi käymään alkuvuodesta, ei juuri valo kajasta, mutta pohjakosketuksesta on yksi ja ainoa suunta, kohti parempaa. Tätä toivon Sinulle!

    VastaaPoista
  10. Kiitän lämpimästi haasteesta! Ja minullekin tulee tarpeeseen välillä positiivisia mietiskellä ;)

    VastaaPoista
  11. Ole hyvä Annika ja ei kuin katse taivaalle onnentähtiä bongailemaan, siellä ne iskevät meille silmää:)

    VastaaPoista
  12. Kaunis ja hersyvä postaus onnenasioista! Kukkakuvista iso plussa, luonnon taidetta katselee ilokseen. :))

    Kiitos sinulle haastamisesta!

    VastaaPoista
  13. Kiitos kaunis Elegia, välitän myös plussat kameran takana olleelle Vaarille:) Näitä onnenmuruja oli antoisaa poimia ja toivon, että omia onnenaatoksiasi sinkoilee mietinnän myötä runsaasti ilmoille. Aurinkoisia kevätpäiviä Sinulle!

    VastaaPoista