"Britt-Marie kävi täällä / Britt-Marie var här", Fredrik Backman, Otava, 2015,
378 s., suomentanut Riie Heikkilä.
Fredrik Backman , s.1981 on Tukholmassa asuva toimittaja, jonka kirjojen myynti Ruotsissa ylittää 1,4 miljoonaa. Backmanin esikoisteoksesta Mies, joka rakasti järjestystä valmistuu elokuvakuluvan vuoden jouluna.
Ja ihan alkuun roikuvat risut: että voi sitten kirputtaa heti kannen keltaisenkirkuva valmisarviotarjoilu ja -vertailupläntti: "Naispuolinen mielensäpahoittaja valloittaa!" Tällaista puhkipureskeltua rinnastusta en koe lainkaan suositukseksi ja positiiviseksi, vaan lukijan aliarvioimiseksi, ikäänkun hän ei itse osaisi halutessaan löytää vertailu- ja yhtymäkohtia muuhun kirjallisuuteen. Ei hyvä!! Itse en suinkaan harrasta lukemista vertailun vuoksi tahi rankatakseni eri kirjoja paremmuusjärjestykseen, vaan saadakseni kustakin teoksesta siihen käyttämäni ajan vastineeksi jotain:
iloa, uutta kokemusmaailmaa, aivonystyräin hierontaa, ideoita ja älynvälähdyksiä tai vaikka suuttumusta ja ärtymystä tms.
"Haarukat. Veitset. Lusikat. Tässä järjestyksessä. Britt-Marie ei tosiaankaan ole niitä, jotka arvostelevat toisia, ei todellakaan, mutta ei kai yksikään sivistynyt ihminen tulisi järjestäneeksi keittönlaatikossa olevia ruokaluvälineitä millään muulla tavalla. Britt-Marie ei tuomitse ketään,
ei todellakaan, mutta emme kai me nyt sentään mitään eläimiä ole?" (Kirjan takakansi)
Kuusiakymmeniä viskelevä, pitkästä avioliitostaan miehensä uuden kukkean rakkauden tieltä siivosti takavasempaan poistuva, Borgiin päätyvä, listojen varassa elävä sekä Faxinin ja ruokasoodan nimiin vannova Britt-Marie joutuu törmäyskurssille puoliautioituneen kaupungin, toisesta maailmasta kotoperäisiltä vaikuttavien oudonoloisten asukkaiden, runsaudensarveksi osoittautuvan monitoimipizzerian ja jalkapallojoukkueen kanssa.
Tässäpä meillä huumorinkukkia viljelevä, herttainen, ja miksei hitusen surumielinenkin sekä sympatioita herättelevä näyte syndroomista, neurooseista ja pinttyneistä tavoista, mennään kuin pikajuna kiskoilla. Oiva esimerkki elämisestä jonkun toisen elämää ja suorittamisesta.
Kukapa meistä ei olisi kohdannut illan ehtoisaa emäntää, jota avittaaksemme olemme ladanneet päivällisastiat tiskikoneeseen ja joka vuolaasti avusta kiiteltyään heti selän käännettyämme ryhtyy rivakasti kolistelemaan kipot ja kupit koneesta ulos järjestääkseen ne uudelleen siihen ainoaan, oikeaan oordninkiin? Kaikista näistä vapaata, ensimmäisen kiven heittäjää, saanemme verkonpaikkaajan tavoin etsiä ja etsiä vaan ei toivoa/uskoa löytävämme...
Britt-Marielle kaikki kiitos ja kunnia hyvästä seurasta: haarukat, veitset, lusikat sen olla pitää,
vai pitääkö?? Ei kuin rajat rikki ja hyppyyn, tässä tapauksessa huristamaan autolla kohti Pariisia,
tai sitä itsekunkin paikkaa, suurta unelmaa, Kentin ja Svenin tai keitä he nyt sitten itsekullekin meistä ovat, jäädessä silmät pyöreinä kauas taakse kuikuilemaan ja kaihoilemaan.
Relevanttia kysymyksenasettelua: uskallanko revetä rutiineistani ja rohkeasti rikkoa omat rajani? Myöntävä vastaus on aina pieni voitto elämälle. Entä koska viimeksi tein jotain ensimmäistä kertaa elämässäni? Jos tänään, niin olen ollut reipas tyttö eikä päivä ei ole ollut hukkaanheitetty tai huono! Viimeisesta kerrasta kulunut puolentoista viikon verran, jolloin nenästä kiinni pidellen hyppäsin umpsukkulaan Alternative/Metalcore musiikin ja sen lyriikan mielenkiintoiseen maailmaan ja iloisesti yllätyin; mikä totuuden nimissä onnistui vain Amigon asiantuntevalla quidauksella, josta tässä suurkiitos ja jota ilman hypystä olisi muodostunut surkea mahaplutis.
Backmanin edellisen: "Mies, joka rakasti järjestystä, "Oven" tasoon Britt-Marie ei kaikessa herkullisuudessaan yllä, vaikka muodostaakin kelpo feminiinisen vastaparin arvon herralle. Ajoittain junnaamisen syntiin sortuvaa, muttei pienimmässäkään määrin kompastuvaa, kerrontaa.
Seikka, joka saattaa olla kirjailijan tarkoituksellinen tyylikeino. Kerrassaan vekkuli & viihdyttävä kesäkirja; näitä lisää!
Á propos: oikea järjestys tietty on: Lusikat. Haarukat. Veitset.....
Hyppäämisiin:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti