tiistai 26. toukokuuta 2015

"Koiruuksia" - ex Libris...

"Koiruuksia", Maija Paavilainen, Karisto, 2015, 120s.
Karisto : Koiruuksia : 9789512359240
"Maija Paavilainen  (s.1945 Kotka)  on suomalainen aforistikko. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri. Paavolaisen  aforistisia piirroksia on julkaistu vuodesta 1971 nimellä Maija P., ensin Kotimaa-lehdessä,
sittemmin kirjoina. Hän sai vuoden 2005 Kirkon tiedonvälityspalkinnon." (Wikipedia)

"Jo vuosituhansia koira ja ihminen ovat kesyttäneet toisiaan. Ystävyys on aina kaksisuuntaista. Kasvattaja antaa koiralleen ruokaa, rajoja ja rakkautta - koira ihmisilleen ulkoliikuntaa, uskollisuutta ja iloa.
Olen poiminut Koiruuksiin sitä filosofiaa, johon koiramme meitä kasvattavat." (Teoksen takakansi)

No, tämä mainio ja ainakin näin henkeen ja vereen koiraimmeiselle apposelleen avautuva aforismikooste istui kuluneen viikonlopun meininkiin paremmin kuin hyvin! Kaksi nuorta koiraherraa yökylässä tarjosi paljon tassujen rapinaa parketilla,tyrkylle asti rapsutusmahdollisuuksia ja aamutuimaan noutajapojan herkkää kirsullakutitusta kaulakuoppaan ynnä mantelisilmäin kaunista, suoraa katsetta.  Tällä välin pikkukoira nukkua tuhisi tyytyväisenä parivuoteen alla suoriuduttuaan sitkeydellä, urheudella ja kaikella tarmokkuudellaan lauantai-iltaisen rapussaliikkujain  paheksuvasta haukunnasta ja tärkeän ei suinkaan vähäpätöisen  vahtimestarin toimen vaalimisesta arvosanalla: kiitettävää ahkeruutta....

Maistiaisia:

Sisäsiisti ymmärtää olla siisti myös sisältä
Jokainen on oman muotonsa valio
Yksin ei ole koskaan itseään huonommassa seurassa
Kannattaa leikkiä piilosta niin että varmasti löydetään
Menneitä mietiskellessä jää tämä hetki elämättä
Ellei muista hyvällä kannattaa unohtaa
Eniten katuu koiruuksia joita ei ehtinyt tekemään
Elämä lyhyt odotus pitkä
Lemmikki on lemmikki vanhetessaankin.

Juu ja eipähän ilman näitä Junnukoiria olisi tullut lähdetyksi 06.30 suoraan petiunnukkaisena auringonnousuiselle, autereiselle metsälenkille, eikä kuultua peippojen ja mustarastaiden yhteiskonserttia, ei nuuhkituksi aamun raikasta kevätilmaa eikä nautittua kasteisena kimmeltävistä heinikoista eikä metsäpolkujen täydellisestä, terapoivasta hiljaisuudesta.
Pieni, iso kooste! Kivat Maija P. & Junnukoirat!!

Matteus on - kuten mummouskin -  mielentila:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti