"Varistyttö", Erik Axl Sund, Otava, 2014, 415s., suomentanut Kari Koski.
Erik Axl Sund nimen takana on ruotsalaiskaksikko:Jerker Eriksson & Håkan Axlander Sundqvist. Tämän trilogian toinen osa "Unissakulkija ilmestyy kesäkuussa ja kolmas "Varjojen huone" lokakuussa 2014.
"Kun pieni ja haavoittuva sielu rikotaan, se haluaa hyvityksen. Juuri nyt, kun poika makasi tokkurassa patjalla, hän oli pelkkä alkio. Kun hän olisi opettanut pojalle, miltä tuntuu olla samaan aikaan sekä uhri että tekijä, tämä ymmärtäisi.Ensimmäinen lapsi löytyy metroasemalta jätesäkissä. Se, mitä rikoskomisario Jeanette Kihlbergille kohta paljastuu, uhmaa mielikuvituksen rajoja." (Takakansi)
"Pyyhkii lattiaa Stieg Larssonilla" väittää Gefle Dagblad.
Tähän lausumaan en ihan yhdy, vaan kyllä Larssoniin vielä hienoinen hajurako jää! No niin: tässä meille sujuvalla kynänkäytöllä/näppäintennakuttelulla tarjoillaan jäntevää juonenkuljetusta ynnä osin särmikästä tilanne- ja henkilökuvausta. Tyrkylle läsäytetään myös ronski annos insestiä, pedofiliaa, kidutusta - sitä kaikkea, mitä ihmismielen synkän virran mutapohjista kuplia saattaakaan. On tärkeää nostaa esiin myös rumat aiheet, ne eivät pöydän alle lakaisemalla yhteiskunnasta katoa. Lesboveto komisario Jeanette Kihlberg - psykiatri Sofia Zetterlund on keinotekoinen ja epäuskottava piirto, mutta kirjan kiinnostavuudesta kertoo jotain se, että tuli kahdella rupeamalla luettua...
Ei tarvitse olla Laupias Samarialainen asettuakseen pahaa vastaan ja hyvän puolesta!
"Nousuvesi" (postaus 30.12.2013) käsittelee lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja Hannu Lauerma on mielenkiintoisesti pohtinut hyvän ja pahan akselia "Hyvän kääntöpuoli" (postaus 24.2.2014) teoksessaan. Mikä meitä individualismissamme lilluvia ja rypeviä yhteisöllisyyden romukoppaan nakanneita inehmoja oikein riivaa?
Oudoksuu:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti