"Maremoto", Pablo Neruda, Palladium Kirjat, 2013, 64 s., suomennos ja esipuhe Timo Malmi, puupiirrokset Karin Oldfelt Hjertonsson.
Maremoto kääntyy suomeksi vedenalainen maanjäristys ja tsunami. Malmi on laatinut kokoelman taustoja ja syntyjä selventävän esipuheen: "Meren evankelista"ja Jälkisanat "Isla Negran Aallot", jotka kuvaavat Nerudan asuinsijoja, poliittista elämää ja museoksi muutettua kotia.
Tämä kaikki elegantin tyylipuhtaasti: "Nerudan kynä kantaa rakkauden lahjaa. Hänen kasvoiltaan voi lukea maan ja kansan vaiheita. Nerudan ruskeat silmät ovat kuin Chilen pohjoisten autiomaiden heijastus: intiaanit, kupari, salpietari, terästehtaan pätsit ja etelän merenalaiset öljynpumppaajat. Hupulliset silmäluomet vahtivat kuin kondorikotka omaa reviiriään."
"Mustekala", ote:
Oi mustekala, voi lihainen munkki,
värisevässä viitassa
liikut suolalaineilla
kuin pirun trasselitukko."
"Merisiili"
Merisiili on meren aurinko,
appelsiininkeltainen ja onnenpyörä,
täynnä munista ja jodista
naputeltuja liekkipiikkejä.
Merisiili on maailmanpyörä
kierevä, hauras, piilossa:
lihallinen, salainen ja piikikäs:
Merisiili on rakkaus."
Itse runot, puukaiverrukset ja suomennos muodostavat yhdessä kauniin ja harmonisen kokonaisuuden, josta kerrassaan mitään ei puutu - johon ei niin mitään lisättävää...
Istui kuin hanska:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti