Repertuaarissa on vilahtanut Late Liskoa, lähiseudun leikkipuistoja, palapelejä ja iltasatua,
jonka Vaari totuuden nimissä lueskeli kolmelle päivän pakerruksista tyytyväisinä tuhiseville neitokaisille, jotka poskien koskiessa tyynyyn urvahtivat samantien. Kisakatsomoa, varttuneempaa keskustelua ja istumista pöydän ympärillä niskat kenossa Suomen matsia ruokaillessa (ehdoton & ainutkertainen poikkeustapaus!!) samalla seuraten. Menu on sisältänyt pastaa, lihapulleroita, Tortilla españolaa uunipeltiversiona, mexicolaista tomaattikanaa, porsaanfilettä ja pekoni-cheddartäytteistä rosamundaa guacamolella ryyditettynä. Korillisen hedelmiä ja vadillisen vihanneksia; lainkaan väheksymättä jäätelöarsenaalia: puikkoja,vaniljaa, mascarponea, tiramisua ja kahdensortin pirtelöitä sekä Vaarin vastapyöräyttämiä perinteisiä korvapuusteja. Ja taas on jaksettu hupsutella & höpsötellä!
Aikana, jolloin eri me eri ikäpolvet läpikäymme muutoksia, kriisejä, kasvukipuja ja aikuistumista ynnä asteittaisten luopumisten vaan ei luovuttamisen vaiheita, tätä Elämää, on mielestäni tärkeää myös voida ja saada kokea yhdessäolon hetkien luomaa iloa, naurua ja huolettomuutta, turvallisuutta ja illuusiota kaiken jatkuvuudesta ja harmonisesta tasapainosta...
Sympaattista Pekka Poutaa & kumpp. yhtikäs väheksymättä: aina yhtä luotettava kevään airut ja indikaattori mustarastas on muutamina aamuhämäränhyssyn hetkinä vienosti kokeillen, aristellen jo availlut ääntään; sehän on sitten hela kööri avoimin sylein, mielin ja sydämin
kevättä kohden:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti