"Schroder", Amity Gaige, Schildts & Söderströms, 2014, 334 s., suomentanut Jaakko Kankaanpää.
Itä-Saksasta lähtöisin oleva Erich Schroder omaksuu itselleen uuden, amerikkalaisista amerikkalaisimman minuuden, identiteetiin
Eric Kennedynä. Teos on tutkintavankeudesta laadittu kirje,
tilitys ex-puolisolle Lauralle, selvitys hiljaisuudentutkijan valheessa elämisen kiemuroista, feikkiydestä, huoltajuuskiistan velloessa Meadow-tyttären kanssa repäistystä road tripistä, keski-ikäisen miehen omnipotenttisuudesta ja haavoittuvuudesta. Kirjailija onnistuu oivasti kuvaamaan noin yleisemminkin nykymaailmassakin varsin ajankohtaista asiaa: siirtolaisuuden aiheuttama stressiä.
Gaige eittämättä prosessoi tässä myös omaa taustaansa, Latviasta Yhdysvaltoihin muuttaneen äitinsä välityksellä sekä suhdettaan häntä kirjoittamaan innostaneeseen isäänsä.
"Schroder on valittu vuoden 2013 parhaiden romaanien joukkoon mm. The Washington Postissa ja The New york Timesissa ja ilmestyy kaikkiaan 18 maassa." (HS 8.2.2013) ja on ilman muuta kiinnostava uusi tuttavuus. Jos - kuten tässä - kertomus poikii mietteitä, ei kyse ole ollut silkasta aikasyöpöstä, mutta varsinaisesti: pidinkö vai enkö pitänyt
pähkii:
Jippii joku muukin on lukenut tämän kirjan ja pähkäilee samaa asiaa, pidinkö vai en...kallistun en pitänyt päähenkilöstä, mutta taitava juoni-ajatuksen kannalle :)
VastaaPoista