"Granta 2: Outo, Otava, 2014, 314s. 18 kirjoittajaa mm. Don de Lillo, Haruki Murakami, Zadie Smith, Juhani Karila, Johanna Sinisalo...
"People are strange when you're an stranger: laulaja Jim Morrison, The Doorsin kappaleessa. Muukalaiselle muut ihmiset tuntuvat vierailta, oudoille oudoilta.
Outouden kokemukset liittyvät yleensä johonkin rajapintaan. Kyse voi olla identiteetin määrittelystä, rajasta itsen tai toisten, meidän ja niiden välillä. Outo liittyy myös kielen rajoihin. Oudon alueelle kuuluvat asiat, joille meillä ei ole nimeä, joiden lokeroinnissa kieli joutuu kiipeliin. Rajoja koetellessaan outo ohjaa meitä kysymään ja kyseenalaistamaan, katsomaan asioita eri näkökulmista." Pääkirjoitus: Aleksi Pöyry.
Suosikeikseni nousivat: Katja Ketun "Punikkitatti", Hannu Väisäsen "Eli Zebbahin voikeksit", Naomi Aldermanin "Pian meidän päivinämme", Sami Lopakan "Uudet lasit" ja Daniel Galeran "Hyöky". Sofie Oksasen "Outoa puhetta" oli Viron historiaa, itsenäistymistä ja kansakunnan tuntoja selkeästi valottava ja varsin informatiivinen. Kirjavaan joukkoon mahtuu myös runoa Harry Salmenniemeltä ja Ville Rannan sarjakuvaa.
En ole varsinaisesti yllätyksistä riemuunrepeävää sorttia, mutta hivenen umpimähkäisyyttä on piristävä lisuke muutoin ennakkoon valittuun lukusortimenttiin. Granta on sellaisen torstaiyllätyksen, pieni lahja ilman syytä, kaltainen, jota olemme Vaarin kanssa yhdessäolon vuosikymmeninä toistemme ilahduttamiseksi taannehtien harrastaneet. Ja siinä onnistui ihan mainiosti tämä Grantan kakkososakin, joka oudon eri lähestymistavoista huolimatta tai ehkäpä juuri siksi pysyi tyylipuhtaasti kasassa!
Kolmosta ootellessa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti