Lassi Rajamaa: "Olohuoneessa viirupöllöön on tullut mustia kulkijoita" - ex Libris...

 

 "Olohuoneessa viirupöllöön on tullut mustia kulkijoita!, Lassi Rajamaa, Kulttuurivihkot,2022, 161 s., kannen kuva Lassi Rajamaa.

"Lassi Rajamaa (s.1944) on Sibelius-Akatemian entinen rehtori ja musiikinteorian lehtori, koulutukseltaan diplomiurkuri ja filosofian maisteri. Rajamaa on aina kirjoittanut, piirtänyt ja soittanut. Häneltä on aiemmin ilmestynyt piirros- ja proosarunokirja Tuuli on puskissa vaarallisen voimakasta (Rondo Classic, 2018) sekä runokokoelma Vene ei nyt millään irtoa rannasta (Kulttuurivihkot, 2020) ja Asiat joita vielä on (2021)" (Takakansi)

                                                  ©Tiina-Maija Lehtonen

 

 

"Lassi Rajamaan runoissa liikutaan kalustetuissa huoneissa, pihakeinussa, hautausmaalla, rannalla. Mutta tavalliset paikat ja asiat saavat uusia merkityksiä: 

- jotain on tapahtunut 

rannan kivillä on muuttunut järjestys, pilvi puhuu 

Visuaalinen, filosofinen ja musiikillinenkin teos kuvaa myös aikaa, jota elämme - surrealistisella tavalla." (Takakansi)

 

 

 

Edelliskerran nautin Rajamaan antoisasti seurasta asiaintilassa

 Vene ei nyt millään irtoa rannasta (2022), vaan kyllähän hänen venhonsa lipui hyvinkin sulavasti irti rannasta ja keinui kauniisti aalloilla, mutta  pysyi vakaana myös niiden pärskeissä ja lukijana nautin kyydistä!

Tämääuutuus on sisältää XII hauskasti nimettyä lukua ja Viittauksia musiikillisista teemoista sekä rautaisannoksen kutkuttavia yksittäisiä runoja hersyvine nimineen, joten maistiaisiin ja otteisiin:

 

- unessa kaikki toistuu

ensin minulle tapahtuu, sitten minä tapahdun

avaan jääkaapin oven, jääkaappi avaa minut ja täyttää

 

- mikä ennen on ollut muistia

on nyt olemukseltaan jotain joka sisältää sekä muistamisen

että unohtamisen

kuin huone

jossa pöytä tuolit ja piirongit levitoivat

mutta matot pitävät hapsut valkoisinaan kiinni lattiasta

 

 

- ovat käyneet ultrassa

kertovat että nyt se ui käsipohjaa

ja keräilee ylösalaisin kellahtaneen horisontin pohjasta tähdensiruja

 

 

- kumotuttaa 

piirrän taivaalle kuun

ja satunnaisia

aurinkoja

rakastavaisia jotka lipuvat radallaan

piirrän kasvosi rypistyneeseen paperiin

joka oikenee

ottaa korkeutensa

ja näkee määränpään 

- aika

kulki niinkuin se kulkee

haarautuen kaikkiin suuntiin

iloisesti kuin kellohame tuulessa

- olohuoneen viirupöllöön on tullut mustia kulkijoita

isoäiti juo konjakkia

käskee niiden kääntyä vasempaan ja oikeaan

itkee

muuta kuin sitä etteivät käänny, mutta ei kerro mitä 

Runopotpourrin jälkeen vielä pari näppärää ja osuvaa arviota meille kaikille tärkeistä asioista kuten itse elämästä, vuodenajoista  ja rakkaudesta:

-  elämä on hämärän komero jonka uumenissa on ovi toiseen komeroon

 

-  on niin syksyistä että lehti putoaa ja on samanaikaisesti kiinni oksassaan

 

-  rakkaus on kalliosta irronnut lohkare joka ei suostu vyörymään 

 

 

Hauska muistokin pulpahti  esiin eräässä runossa mainitun upupa epopsin myötä eli tässä komia ja hauska seurattava, ensi kertaa luonnossa bongattuna eli harjalintu mallia  Fuerteventura, Corralejo AD 2013:

Lassi Rajamaalla on kerrassaan ihastuttava tapa ilmaista itseään verbaalisesti  ja musiikillisin viittein, Pegasoksen ja sävelten siivin. Tämä uutuuskooste istuikin saumattomasti vallitsevaan mielentilaan ensilumen keskelle kiireiden jälkimaininkeihin  ja riemastutti herättäen lämpimiä ailahduksia ja nostattaen hymynhäiveitä silmänurkkiin.

Ihastuneena & ilahtuneena: