Viimeksi tuli tepsuteltua Murakamin seurassa Pimeän jälkeen (2020) ihastunein mielin: Murakamin on virtuoosimainen tunnelman kehrääjä ja hän kutoo lukijansa mukaan hämyiseen tarinaansa lyhyin lausein ja hienostunein, tyylikkäin sekä vaivihkaisin keinoin.
Tämä kokoelma sisältää luvut: Kivityynylle, Kerma, Charlie Parker Plays Bossa Nova, With the Beatles, Kootut Yakult Swallows -runot, Karnevaali, Shinagawan apinan tunnustuksia ja Ensimmäinen persoona.
- Se olisi ollut pitkä tarina. Mutta miksipä en saman tien kertoisi siitä ainakin hiukan. Kenties se toimii samalla myös tiivistettynä omaelämänkertana...
Luvut tosiaan hyppelehtivät aihepiiriltään sinne tänne, joka luo mukavasti yllätyksellisyyttä. Musiikissa mennään klassisesta Charlie Parkeriin vain kirjoittajalle unessa ilman komppisektiota, sooloesityksenä alttosaksofonilla esittämää Jobimin Corcovado kappaleeseen ja Beatleseihin asti, istutaan baseball-katsomoissa, ratkotaan ympyrän, jolla on useita keskipisteitä mutta ei kehää arvoitusta ja pohdiskellaan ranskalaisen sanonnan crème de la crème syvintä olemusta. jnpp.
- Nuo tapahtumat olivat ainoastaan yksi pikkuinen episodi minun elämäni varrella. Nyt niitä voisi ajatella pelkkänä lyhyenä sivupolkuna. Vaikka se kaikki olisi jäänyt tapahtumatta, minun elämäni olisi tuskin merkittävästi muuttunut mihinkään suuntaan. Sillä eräänä hetkenä tuon muiston oli yhtäkkiä määrä saapua luokseni, luultavasti jostain kaukaa, pitkän käytävän lävitse. Ja se ravisteli mieltäni yllättävän voimakkaasti. Kuin loppusyksyn öinen tuuli, joka metsästä lennättää puista varisseet lehdet ilmaan, painaa koko niityllisen elefanttiheinää kerralla kumarruksiin ja kiertää paukuttamassa rajusti talojen ovia.
- Rakastuminen on vähän kuin psyykkinen tauti, johon sairausvakuutus ei päde.
Vikkelä viikko meneillään, joten höpinää tossuun laittaa:
Mainio tuo viimeinen sitaatti! :D
VastaaPoistaMurakami kyllä osaa. Mammuttikirjansa on vielä kokeilematta. Pitäisi jotenkin päästä eroon tuosta kasvaneesta kirjapinosta, jotta uskaltaisi lainata yhtäkään tiiliskiveä...
Kiitos Anki! Murakami on mainio ja onnistuu joka kerta yllättämään lukijansa, tässä tapauksessa liki lyömään ällikällä laajalla aiheskaalallaan.
VastaaPoistaNiinpä; nämä pinomme, jotka eivät osoita alenemisen merkkejä, mutta onpahan mistä valita;)
Taas uusi tuttavuus, lähden tutkimaan löytyykö e-kirjana.
VastaaPoistaPinoista puheen ollen, minulla hävisi pinot, mutta. e-kirjojen lista ei enää mahdu yhdelle ruudulle :)
Murakami on omaleimainen kirjailija, joka ei turhia kikkailuja lukijansa vakuuttaakseen tarvitse, joten toivottavasti löytyy!
VastaaPoistaTaitaa tämän harrastuksen kanssa vaihtoehtojenkin lisääntyessä olla suo siellä vetelä täällä...
Kiitos kommentistasi ja raikasta viikon jatkoa Sinulle:)
Itsellä on jäänyt Murakamin lukeminen muutamaan teokseen
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! Näinhän se menee, ettei kaikkea ehdi, ei jaksa eikä kaikki kiinnosta, mutta onneksemme kirjoissa on mistä valita mieleisiä:)
PoistaUusi tuttavuus minulle. Siis kiitos vinkistä! Hupaisa tuo viimeinen lause :D
VastaaPoistaOllos hyvä ja tuo viimeinen sitaatti hyvitti suuresti inhorealistisella totuudellaan!
PoistaKommentistasi kiitos ja pirtsakkaa loppuviikkoa Sinulle:)
Tältä Murakamilta kyllä tuntuu tulevan koko ajan jotain ulos, olen huomannut. :D Olen lukenut vain yhden hänen teoksensa (Colorless Tsukuru Tazaki and His Years of Pilgrimage), joka lumosi minut melko lailla. On pitänyt lukea lisääkin häntä, mutta en ole tullut lukeneeksi. Laajasta tuotannosta on niin vaikea valita, ilmeisesti :D
VastaaPoistaNämä novellit varmasti ovat omaperäisiä, mutta novellivammani (koen vaikeaksi keskittyä novelleihin kun taas pitkätkin romaanit ovat minulle helpompia) takia täytyy valita jokin muu teos.
Murakami on tuottoisa ja monipuolinen sekä lennokas kirjailija, joten hänen kuin myös muun uutuustulvan keskellä on lukija ns. sormi suussa, kun kaikkea ei ehdi ja ne pinot, ne pinot...
PoistaNovellit eivät ole minunkaan suosikkilukemistoani, mutta joskus niitä tulee poimittua lukusille, ja tämä oli kyllä erikoisuudessaan "pähkintää" synnyttävä kooste.
Kommentistasi kiitos ja nautinnollisia retkia kotiinpaluun kunniaksi Sinulle:)
Murakin kirjat ovat kyllä musiikkia. Parhain mielestäni on Norwegian Wood. Olen nähnyt sen myös elokuvana, josta pidin kovasti.
VastaaPoistaOivallisesti ilmaiastu yhdellä sanalla: musiikkia ja painokas kyllä. Tempoltaan ja rytmiltään vaihtelevaa, aina kiinnostavaa.
PoistaKommentistasi kiitos ja pirtsakkaa loppuviikkoa Sinulle:)