"Ikkunapaikka 7A", Sebastian Fitzek, Bazar, 2021, 412 s., suomentanut Heli Naski.
"Sebastian Fitzek (s. 1971) on Saksan kaikkien aikojen menestynein ja lukuisia kirjallisuuspalkintoja niittänyt jännityskirjailija. Hänen kirjansa löytyvät vuosi toisensa perään myydyimpien kirjojen listan kärkipäästä. Lakia ennen kirjailijanuraansa opiskellut Fitzek julkaisi esikoiskirjansa Terapia vuonna 2006. Fitzekin kirjoja on myyty yli 13 miljoonaa kappaletta 36 maassa." (Lievelehti)
"Psykiatri Mats Krüger tietää, että hänen piinaava
lentopelkonsa on täysin irrationaalinen. Hän tietää, että lentäminen on
yhdeksäntoista kertaa autolla ajamista turvallisempaa. Hän tietää myös,
että onnettomuuden sattuessa on tilastollisesti todennäköisintä
menehtyä, mikäli istuu paikalla 7A. Tästä syystä Krüger varaa itselleen
myös ylimääräisen paikan 7A ja jättää sen tyhjäksi joutuessaan lentämään
ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen.
Jos kukaan ei istu
paikalla, uskoo Krüger lennonkin sujuvan ongelmitta.
Koneen noustua ilmaan Krüger saa kuitenkin hermoja raastavan
puhelun.
Joku on kidnapannut hänen raskaana olevan tyttärensä ja uhkaa
tappaa tämän,
ellei Krüger kaappaa konetta ja pakota sitä maahansyöksyyn, joka surmaa kaikki lennolla olijat. Kun kone lähestyy hiljalleen
määränpäätään, Mats Krüger joutuu tekemään mahdottoman valinnan." (Takakansi)
Edellinen Fitzek eli Potilas (2020) kirvoitti herätti seuraavanlaisen lopputuleman: Lukukokemus tiivistyy tunteeseen, että kirjailija istuu rennosti edessäni käsissään kirjava lankavyyhti, jota itse yhä nopeammin ja kireämmällekerälle vimmatusti kieritän.
Fitzek omaa psykologisen trillerin juonennarun kiristämisen taidon ja
hän on armoitettu lentopelon ja ahdistuksen sanoiksi pukija.
Siispä
näin ikkunapaikallakin 7A kirjailijan luja psykologinen ote Matsin
lentopelon ja ahdistuksen armoitettuna sanoiksi pukijana puree ja
pureutuu.
- Mats vapisi ja pyyhki huterasti hikisiä käsiään puvunhousuihinsa, ja samalla hänen katseensa kääntyi paikkaan 47E. Ei mitään. Ei käsimatkatavaroita, ei ainakaan edessä olevan istuimen alla. Ei henkilökohtaisia esineitä edessä olevassa säilytysverkossa.
Ei mitään kuin pikkuruinen lasiampulli.
- Hän piteli ampullia nenänsä alla. Kun hän ei haistanut mitään, seuraavaksi hän avasi sen. Vielä varovaisemmin kuin äsken matkatavaralokerikon, mutta se ei heikentänyt mitenkään valtaisaa, henkeäsalpaavaa, kaiken muuttavaa vaikutusta. Mats sulki silmänsä ja olisi mieluiten karjunut. Samanaikaisesti raivosta, onnesta, surusta, tuskasta, epätoivosta ja ilosta.
- Tämä hämmentävä tuoksu, joka härnäsi hänen aistejaan, tämä ainutkertainen aromi, jonka hän oli tunnistanut pikaisesti jo hiukan lähdön jälkeen, sekoitti hänen pasmansa täysin ja sinkautti hänet ajassa neljä vuotta taaksepäin, Berliiniin, Savingnyplatzille, hänen asuntonsa makuuhuoneeseen, jossa hän oli aikoinaan ollut onnellinen. Silloin neljä vuotta sitten hän oli haistanut tämän harvinaisen parfyymin viimeisen kerran. Katharinan, kuolevan vaimonsa iholla...
Enpä totisesti ole ennen törmännyt teokseen, jossa avainsana on lehmänmaito!
Matsilla, isällä, mm. ikkunapaikka 7A:n varanneella on käsissään megaluokan pattitilanne ja vain kaksi huonoa, katastrofaalista ratkaisua käsissään:
hänen pitäisi palauttaa koneessa lentoemona työskentelevän Kajan, entisen potilaansa trauma hoidon alkuasetelmaansa ja toisaalla hänen kidnapattu
Nele-tyttärensä synnyttää parhaillaan teillä tietymättömillä lehmänlannan tuoksussa.
Fitzek on todella tiukan tunnelman luojana taituri! Kirjailija vie, eikä psykologisen jännärin ystävä vikise, vaan nauttii! Lukukokemuksen kruunaa Heli Naskin hyvä käännös.
- Istu alas ja kiinnitä turvavyösi!
Näin teki:
Aika umpikujamaiselta kuulostaa. Ja klaustrofobiselta, kun vissiin kirjan tapahtumat sijoittuvat lähinnä lentokoneeseen? Tämän saisi kyllä meidän kirjastosta, hmm.
VastaaPoistaKyllä on pakko myöntää, että näin villinä ja vapaana sielultani, jossain kohtaa arvelutti tuo suljettu tila, joista en pidä. Fitzekin kirjoittajan taidot painoivat kuitenkin tämän postauksen verran, joten hmm...
PoistaKommentistasi kiitos ja oivallista viikonjatkoa Sinulle!
Tiukka lentomatka, mutta alas tultiin. Tykkään Fitzekin rikoskirjoista, tosin ruumiita tulee liikaa. Vähempikin riittäisi.
VastaaPoistaKiitos Mai! Sanotaan, että se, mikä menee ylös, tulee myös alas;)
PoistaTotta: roppia ropisee, mutta psykologinen varmakätisyys pitää.
En ole vielä ehtinyt tutustua Fitzekiin, mutta onpa aika hyytävä idea tässä tarinassa! Varmasti tuolta pohjalta saa aikaan karmivaa jännitystä.
VastaaPoistaHyytäviä elementtejä riittää, mutta ne eivät hajoa pirstaleiksi lukijan silmille, vaan varmaotteisesti Fitzek pitää langat käsissään.
PoistaKiitos kommentistasi ja leppoisaa loppuviikkoa:)
Fitzekiä en minäkään ole vielä lukenut. Periaatteessa voisi kokeilla ihan alkukielellä, jos sattuisi meidän kirjastoalueella saksaksi löytymään.
VastaaPoistaKiitos Anki, toivottavasti löytyy alkuperäiskielellä; mitä mainion kielitaidon ylläpito- ja verryttelytapa!
PoistaJos on psykologisen dekkarin ystävä, Fitzekin tuotanto kannattaa pitää mielessä, ikäänkuin taskunpohjalla:)
Vaikuttaa huikealta kirjailijalta Kiitos esittelystä.
VastaaPoistaKiitos Jokke! Fitzek on todella taitava psykologisen trillerin luoja ja teoksen tunnelma on yhdessä sanalla tuuhea.
Poista