lauantai 4. joulukuuta 2021

Artemajos: "Kasvien kertomaa" - ex Libris...

"Kasvien kertomaa", Artemajos, Biokustannus Oy, 2021, 65 s.

"Kasveilla on oma salattu elämänsä. Jos kasvit osaisivat puhua, saisimme varmasti kuulla monenlaisia yllättäviäkin tarinoita.

  Kirja sisältää seuraavat luvut:
- Vanhat puut menneiden tapahtumien todistajina
- Valkoisen lootuksen mystinen merkitys
- Alppitähden tarina
- Kasvien sielunelämästä
- Kasveista ja luonnonhengistä
- Tarina tammesta ja karhunvatukasta
- Ikivanha uhripuu
- Kumbumin pyhä puu
- Ensimmäiset ruusut ym. " (Kustantaja)


Tässäpä kiinnostava uusia tuttavuuksia: tuiki tuntemattomat Biokustannus Oy ja mystinen Artemajos.  Muutamia esimerkkejä ja tietoiskuja  teoksen  sivumääräänsä suuremmasta annista:

-  Maailmassa arvioidaan kasvavan noin 3000 miljardia puuta. 
Puiden kokonaismäärän kerrotaan vähentyneen noin 46 prosenttia ihmiskunnan varhaisimpien sivilisaatioiden synnyn jälkeen. 
-  Tällä hetkellä maailman vanhimpana puuna pidetään Kaliforniassa White Mountainsin alueella sijaitsevaa noin 5000 vuoden ikäistä okakäpymäntyä (Pinus longaeva).
Oliivipuut ovat myös pitkäikäisiä ja niitä pidetään elämänpuina. 
 
Puiden luonteesta:  -  Kuinka erilainen onkaan niiden luonne! Kuinka miellyttävä ja elämää uhkuva onkaan koivu, kuinka vakava ja raskasmielinen onkaan kuusi, kuinka lujatahtoiselta ja itsetietoiselta näyttääkään vanha honka, 
kuinka epävarmalta ja aralta näyttääkään haapa, mutta kuinka majesteettinen ja kunnioitusta herättävä onkaan tammi.
-  On todella ihmeellistä kuinka kasvit muistuttavat ihmisiä ja kuinka molemmissa näkyy sama luonteiden moninaisuus....

Lootus:  -  Lootuksen kaunis ulkomuoto viehätti niin luontaisesti silmää, 
että lähes kaikki Euroopan ja Aasian muinaiset kansat käyttivät sitä mahdollisimman hyvin hyväkseen. Muinaisessa Egyptissä lootus oli suosikkikukka seppeleiden tekemisessä, ja papit käyttivät sitä ylpeinä kruunaamisessa puhtauden osoituksena.  - Lootuksen siemeniä syötiin joko raakana, paahdettuina tai keitettyinä. Kutsuilla annettiin jokaiselle vieraalle kukka, jota he pitivät kädessään koko kutsujen ajan.
 
Metsien lempikukastani vanamosta:   - Kuinka erilaisia ne (kasvit) ovatkaan luonteeltaan! Voiko olla suurempia vastakohtia kuin esimerkiksi toisaalta arka vanamo, joka kätkeytyy metsän pimentoon yksinäisyyteen, mutta ilmaisee olinpaikkaansa henkimänsä ihanan tuoksun kautta ja joka voittaa ihmisten sydämet niin, että he eivät voi kuin rakastaa sitä, ja toisaalta voikukka, 
joka vahvana ja julkeana raivaa tiensä kaikkialle. - Jos puutarhuri viikatteellaan koettaa karkottaa tämän tunkeilijan, se vain nauraa hänelle.
 
Teoksesta löytyy myös Tietäjä -lehdessä julkaistu  tarina suomalaisesta ikivanhasta uhripuusta, joka valottaa kasvikunnan ihmeellisiä, taianomaisiksi uskottuja ominaisuuksia. Puu on sijainnut Jurvan kunnan Karkeamaan kylässä ja sen kanssa voimista  mittaa otti torppari Jakonen, joka ei kuulemma ollut arkalan poikia;)

Kuten omalla kohdallani, ei tarvitse olla teosofi tai edustaa mitään muutakaan uskomus- tai katsantokantaa nauttiakseen näistä tarinoista vaan kiinnostus luontoa kohtaan riittää.  Kauniita, kiehtovia kertomuksia luonnosta ja sen merkityksestä ihmisille ja kokonaisuudelle, kuin arjesta irrottavia  satuja aikuisille. 
Tenhoavaa luettavaa, sillä vanhoilla eri kulttuurien luontouskomuksilla on tällaiselle luonnonystävälle  ihka oma viehätyksensä ja mielikuvitusta ruokkiva  funktionsa.

Tarinat, saagat, uskomukset ja kansantarut istuvat oivasti kuluvaan vuodenaikaan, jolloin tontut kurkkivat ikkunasta, olkipukit ja muut koristeet valtaavat kodit ja joulun taikaa väreilee ilmassa.

NB. Vahvennoksia klikkaamalla löytyy lisätietoa ao. asiasta. 

 -  Elämä uinuu kivessä, hengittää kasvissa, liikahtaa eläimessä ja tulee tietoiseksi ihmisessä. Filosofi Friedrich von Schelling.

Kasvien kertomaa korvat höröllään kuunteli:

10 kommenttia:

  1. On kyllä käsittämättömän iäkäs tuo mahdollisesti maailman vanhin puu. On okakäpymänty seissyt jos jonkinlaisessa säässä ja itsepintaisesti pitänyt asentonsa.

    Kasvien ja luonnon ystävänä luulen, että tämä kirja hellisi minunkin luonto- ja tarinakaipuuta.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Elegia! Mainio pieni teos loppumattomasta sarjasta ihmeellinen luonto.
    Kiinnostavaa ja rentouttavaa luettavaa, ryppyotsaisuuden karkottajaa ja suhteellisuudentajun lisääjää kaiken kaamoksen ja jouluhössötyksen keskelle, kannattaa kokeilla;)

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa varsin kiehtovalta teokselta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anki, kiehtova on nimenomaan oikea adjektiivi.

      Poista
  4. Tutustuin puiden tarinoihin Richard Powersin Pulizer-palkitussa teoksessa Ikipuut.
    Suomenkin puut on aika tarkkaan kaadettu ihmisten toimesta. Ikipuita ei enää ole eikä myöskään aarniometsiä.
    Puut ovat kiehtovia, se jokin niissä on. En voi vastustaa isoja vanhoja puita, ja kuulun puunhalaajaheimoon. Syntymäsukunimenikin on puu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai, puissa on sitä jotain, mielikuvitusta ruokkivaa... Jep, samaa heimoa taidamme tuolta osin olla:)

      Poista
  5. Vaikuttaa hienolta kirjalta 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke ja painokas kyllä, hyvän mielen tarinointia!

      Poista
  6. Kiva kirjoitus! Puut ovat kyllä vaikuttavia ja hyväätekeviä, kuten muutkin kasvit. Ja kaikilla kasvilajeilla on tavallaan oma luonteensa, tapansa elää ja suhtautua ympäristöönsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ariel! Tämäkin teos on sarjasta Luontoäidin koskaan pettämätön, eheyttävä syli:)

      Poista