Akwaeke Emezi: "Vivek Ojin kuolema/The Death of Vivek Oji" - ex Libris...

 "Vivek Ojin kuolema", Akwaeke Emezi, Kustannusosakeyhtiö Kosmos, 2021, 

236 s., suomentanut Satu Karhulahti.

 

Akwaeke Emezi (s.1987)  on nigerialaistaustainen kirjailija ja viihdetaiteilija, 

joka asuu nykyään Yhdysvalloissa. Emezi on ehtinyt menestyksekkään kirjailijauransa aikana saada lukuisia tunnustuksia, palkintoja ja ehdokkuuksia."

 

                                                                ©Scottie O.

 

"Kun Vivek Ojin äiti löytää lapsensa ruumiin kotinsa ovelta, hänen elämänsä saa uuden tarkoituksen: hänen täytyy saada tietää, miksi Vivek kuoli.

Syntymästään lähtien mysteerien merkitsemä nuori poika kasvaa etäisen isänsä, suojelevan äitinsä, ystäviensä ja Osita-serkkunsa rakastamana, mutta kärsii oudoista muistinmenetyksistä, joiden aikaan hän kadottaa otteensa itsestään ja todellisuudesta. Vivekin perheen yrittäessä ymmärtää poikaansa tämän ystävät pyrkivät pioilottamaan varjelemansa salaisuudet. Kuka Vivek oikeastaan oli?" (Takakansi)

 

 

Mikä mystinen merkitys ja yhteys on Ahunnan ja Vivekin jalkaterässä näkyvällä meritähteä muistuttavalla ruskealla läiskällä? Se ja paljon muuta kiehtovaa selviää, kun sukeltaa tämän eksoottisen teoksen sivuille ja antautuu Emezin lumovoimaiselle kerronnalle. Myönnän, että ensiyrittämällä näissä aivotkin sulattavissa, mutta ihanissa kesähelteissä alku outoine nimineen teki tenää, mutta  saatuani lukujalat afrikkalaismaaperälle ja päästyäni henkilökaartin sisäpiiriin tempauduin Vivekin matkaan vaivatta.

- Vivek:  -  En ollut se, jonka minua pidettiin. En koskaan. En osannut kertoa sitä; en osannut sanoa, mikä oli vinossa, enkä tehdä muutoksia, jotka olisivat mielestäni olleet tarpeen. Minun oli vaikea kävellä ympäriinsä päivästä toiseen, koska ymmärsin, että muut luulivat minua tietynlaiseksi, mutta he olivat väärässä, aivan hakuteillä, eivätkä nähneet todellista minääni. Heille sitä ei ollut edes olemassa. 

Onko ihminen ylipäänsä olemassa, ellei kukaan näe häntä?

Erinomainen kysymys! Mikä on vastaus??

Vivek: -  Tytöt raahasivat minut ulos luolastani. Se ei varmaankaan ollut heidän ideansa. Tiesin, että äiti oli kutsunut heidät, joten harvinaista kyllä hänen suunnitelmansa onnistui.

Oli hukkumaisillani. En vajonnut kauhistuttavan nopeasti vaan hitaasti ja vääjäämättömästi, ja silloin ymmärtää, mitä on edessä, lakkaa taistelemasta ja odottaa loppua. Olin yrittänyt keksiä jonkin pelastautumiskeinon - nukkua ulkona ja imeä elinvoimaa koirien raisun riehakkuuden ja temppelipuuta hivelevän tuulen kaltaisista asioista - mutta mikään ei oikeastaan ollut auttanut.

Siksi oloni alkanut antaa periksi. Olin päättänyt antaa periksi. Sinä iltapäivänä Somto ja Olunne pelmahtivat huoneeseeni ja saivat minut pyörtämään päätökseni...

 

Emezi tarjoaa lukijalleen  tuhdin annoksen ystävyyttä ja rakkautta, omaa identiteettiä sekä sen etsimistä, löytämistä ja kadottamista, vierauden tunnetta, pinttyneitä perimätapoja ja ajattelumalleja, vierasta kulttuuria; 

makoisan annoksen elävää elämää.

Tämä kuuluu niihin teoksiin, jotka on luettava itse, sillä kokonaisuudesta tässä välittyy vain pintaraapaisu. Sari Karhulahdelta laadukas ja eläväinen käännös. Kokonaisuus: tasapainoinen, positiivisesti massasta poikkeava, erilainen ja koskettava teos! 

 

 - Tori poltettiin Vivek Ojin kuolinpäivänä....

 

Kiinnostuneille iloiseksi tiedoksi: Emezin ensimmäisen romaanin   

Makeaa vettä  suomennos ilmestyy joulukuussa 2021. 

 

Kaunis kiitos tämän kirjallisen helmen löytämisestä kuuluu blogin

mainoskatko Elegialle, klikkaamalla selviää miksi:)

 

Emezin & Vivekin matkassa toreilla ja vilinässä viihtyi: