Ollapa kuin pieni peippo, ilahduttaa laulullaan:
Toivomus
Koko aurinkoisesta maailmastamme
toivon vain puutarhasohvan
jolla kissa paistattaa päivää…
Siinä minä istuisin
sylissäni kirje,
yksi ainut pieni kirje.
Sellainen on minun haaveeni.
Edith Södergran: Dikter, 1916,
suom. Uuno Kailas
Ilonpisaroita poimii & fiilistelee:
Suloinen peippo.
VastaaPoistaKirje - ai miten hassukaista. Sain tänään luvan edetä suunnitelmassa etäopettaa suomea kirjekurssina 🙂 Eli kirje on ollut minunkin haaveeni viime aikoina. Toteutukoot sinunkin haaveesi! 💗
Jippii olen niin iloinen puolestasi!!
PoistaOlikohan tämä sattumanvarainen silmiin osunut ja puhutteleva runo sitten joku etiäinen, joita suvussa on useammassa polvessa ollut tapana putkahdella...
Onnittelut Sinulle ja ei kuin kirjekyyhkyt ilmaan:))
Onpa aika ihana pieni runo! Ja suloinen peipponen! Joko olet tänä keväänä bongannut sellaisen? Täällä ei vielä ole peipposia näkynyt, mutta pian varmasti alkavat linnut palailla.
VastaaPoistaKiitos Kirjarakkautta! Ensipeipponen bongattiin 4.4. eli tismalleen samana päivänä kuin vuosi sitten Itä-Hämeessä evakkoaikana. Kerronpa sille terveiset, että sopii kavereineen suunnata Sinun luoksesi pääsiäiskonsertoimaan:)
PoistaValitsemasi runo on todellinen ilonpisara. Ja tuo peipponen! Hyvää pääsiäistä sinulle ja läheisillesi!
VastaaPoistaKiitos Anneli ja mukavaa, jos noista ilonpisaroiksi:) Aurinkoisia ja makoisia pääsiäispäiviä myös Sinulle
PoistaKyllä ilahdutti tuo pieni runo, kiitos!
VastaaPoistaKiitos Cara: hauska kuulla; siinä oli jotain erityistä kuten Södergranilla monasti;)
Poista