Reykjavikin murtomies", Quentin Bates, Blue Moon Kirjat Oy, 2019, 335 s., suomentanut Raimo Rasinkangas.
"Quentin Bates on englantilainen journalisti ja kirjailija, joka sijoittaa rikosromaaninsa Islantiin. Hän on asunut Islannissa vuosikymmenen, perustanut siellä perheen ja vierailee siellä useita kertoja joka vuosi, osaa kieltä ja tuntee maan ja sen kulttuurin." (Lievelehti)
"Orri Björnsson on työssä jakeluyhtiössä, joka kuljettaa tavaraa niin Reykjavíkiin kuin Keflavíkin kansainväliselle lentokentälle. Omalla ajallaan hän on murtovaras, siivo sellainen, sillä hän ei riko eikä sotke paikkoja, ja usein uhri huomaa vasta aikojen päästä tulleensa ryövätyksi. Hämärä liikemies murhataan, ja ylikonstaapeli Gunnhildur ”Gunna” Gísladóttir saa töitä. Murhatun ystävienkin liiketoimissa on valonarkaa, ja jotain tekemistä asioiden kanssa on myös Baltian pojilla. Taustatutkimuksistaan huolimatta Orri tulee murtautuneeksi väärään paikkaan ja joutuu pihteihin. Kuka lopulta vetelee naruista ja mistä on kysymys?" (Takakansi)
Ja tämän kaamoksen keskellä pistäydytäänpä kotvaseksi satujen saarelle Islantiin kuulemaan, mitä korpit meille kertovat Batesin pahaneteisesti todetessa, että korpit vaanivat monella taholla... Samalla tutustutaan iloiseen poikkeukseen tässä yleensä niin miesvaltaisessa genressä: saanko esitellä tutkinnanjohtaja Gunnhildur, tuttavallisesti Gunna Gisladóttirin, joka näkee takaumia tarjoavia painajaisia, mutta jolta ei mene jauhot suuhun tiukissakaan tilanteissa,
ja jonka auktoriteettia eivät sen enempää kollegat kuin konnatkaan kyseenalaista,
mutta jolla - kuten kaikilla meillä - on yksi heikkous:
Gunna: - ei koskaan tuntenut oloaan täysin mukavaksi harvoilla käynneillään talousosastossa. Hänen oma hämmennyksensä hänen joutuessaan tekemisiin puhelinnumeroa pidempien numerosarjojen kanssa ja epämääräinen syyllisyydentunto siitä ettei osannut koskaan käyttää jakokulmaa, saivat hänet pelonsekaisesti kunnioittamaan ihmisiä, jotka pystyivät katsomaan yhtiön tilinpäätöstä ja havaitsemaan siinä aukkoja.
Orri: - Keski-ikäiset olivat parhaita. Orri ei tykännyt varastaa vanhuksilta,
ei siksi että omatunto olisi kolkuttanut, vaan koska vanhoissa oli jotain mikä vaivasi häntä. Eläkeläiset haiskahtivat kummallisilta, he asuivat roskan ja jätteiden seassa ja heidän arvoesineensä olivat hajallaan mitä epätodennäköisimmissä paikoissa.
Keski-ikäisillä oli enemmän rahanarvoisia myyntikelpoisia käyttöesineitä, tietokoneita ja härpäkkeitä joista sai kunnolla rahaa ja jotka Baltian pojat saivat helposti kaupaksi. Nuoremmillakin sukupolvella oli omat kalliit lelunsa,
mutta heidän taloissaan oli todennäköisemmin toimiva hälytysjärjestelmä tai, mikä pahempaa pikkulapsia.
Orrin toimintafilosofia on mainiota luettavaa, varkaallakin on siis etiikkansa ja korkea työmoraalinsa. Saamme tutustua lisäksi tutustua mm. kuvaavan nimen omaavan Siivousporon vain keskenään islantia puhuviin vierastyöntekijöihin: myös painajaisten riivaamaan Valmira Vukojaan eli Isoon, Natalia Rodriqueziin eli Pieneen ja Emilja Plaudesiin, Mediumiin, joilla on oma roolinsa juonen kiemuroissa.
Bates kirjoittaa rauhallisen oloista ja sujuvasti etenevää, lyhyin henkilöistä ja tilanteista toiseen vaihtelevin luvuin kulkevaa dekkaria ilmeikkäin ominaispiirtein varustetuin henkilöin onnistuen luomaan teoksestaan kompaktin kokonaisuuden. Monimutkaisten yrityskuvioiden viidakossa kipuileva tutkijakaarti selvittää johtolangan kerrallaan ja pyörittelee niistä kauniin siloisen kerän.
Tämä murtomies sopii hyvin englantilaistyyliseen rikoskirjallisuuteen tykästyneille ja istui jo kantensakin perusteella saumatta vallitsevaan hämäränhyssyyn luoden valonhohtoisen lukutuokion ja nojatuolimatkan Islantiin.
Orrin arviot eläkeläisten haiskahduksista näin joka-aamuisen suihkuttelun ja puhtaiden vaatteiden jälken jätän omaan arvoonsa semminkin kun tämä huusholli vielä nyt, muutamaa tuntia ennen Jahtimiehen kotiutumista kaikkine aarteineen ja nyssäköineen parikuukautiselta mökkireissulta, on visusti vaaterissa...
Korppeja mielikseen kuunteli:
Kiitos esittelystä:) Hassusti nousi lukiessa mieleen, että osaisikohan sitä enää itsekkään tuota jakokulmaa käyttää:) Leppoisaa alkanutta viikkoa ja mukavaa joulun odottelua♥
VastaaPoistaTuttuja tuntemuksia, kun ei tuo matikka kuulunut luontaisiin vahvuuksiin kouluaikoina, vaan vaati lujia istumalihaksia ja uurastusta.
PoistaPaitsi topakkuudesta, siitäkin siis sympatiapisteet Gunnalle.
Kommentistasi kiitos ja keleistä huolimatta valoisin mielin kohti jouluaikaa ja sen taikaa;)
Kiinnostavia ovat tällaiset Islantiin sijoittuvat dekkarit, kuten muutkin Islantiin liittyvät / islantilaiset kirjat! Tästä kirjailijasta en vielä tiennytkään. Minulla on kyllä vielä islantilaiset dekkaristit muutenkin lukematta, vaikka kauan olen suunnitellut heihin tutustumista... Kunhan seuraava dekkaribuumi iskee, pitäisi muistaa kaikki nämä Islanti-jutut. Kuten myös ne unkarilaiset dekkarit, joista olet blogannut. Kiitos vinkistä siis!
VastaaPoistaKiitos Kirjarakkautta! Islannissa on jotain ihmeen kiehtovaa ja olisi taatusti kiinnostava matkailukohdekin. Onneksi meillä on islantilaisdekkareita ja maasta muutoin kertovaa kirjallisuutta.
PoistaVilmos Kondorin teokset ovat hyvää luettavaa ollen ikäänkuin sisältäpäin kirjoitettuja;)
Ihan uusi tuttavuus, vaikutti kiinnostavalta, varaukseen menee. Kiinnostavia nämä islantilaiset, niitä ei paljon ole aiemmin ollutkaan.
VastaaPoistaVettä ja pimeyttä, oikein sopivia lukuhetkiä!
Ei ole tosiaan islantilassaralla ollut runsaudenpulaa. Ihmeellisesti vaan mieltä kiehtoo tuo saari.
PoistaKyllä vaan Ukko Luoja on tarjoillut meille mitä mainioimmat lukukelit, nautitaan niistä, joskin nyt hissuksiin kaipailisi myös niitä aurinkoisia lenkkikelejäkin;)
Kiitos tästä kirjan esittelystä. Kiinnostava on. Islantiin sijoittuvat kirjat ovat aika mielenkiintoisia. Muistan, kun kuuntelin yhden dekkarin, mutta menin vähän sekaisin vaikeiden nimien kanssa. Ihanaa joulunalusaikaa sinulle!
VastaaPoistaKiitos Anneli! Mielenkiintoisia ja kerronnaltaan juohevia, mutta kyllä tosiaan menee kieli välillä vinkeästi solmuun nimiä makustellessa ja niitä yrittäessä kirjoitella. Monasti saa lukiessa tehdä tarkistuhaluiset paluuperätkin:)
PoistaMukavia päiviä joulunvirittelyn merkeissä myös Sinulle:)
Islantilaisuus kiinnostaa ja tässä on mainio kirja. Näkökulmia osaan käyttää ja tuloksen pysyy tarkastamaan aina kertolaskulla sillä a/b * b = a
VastaaPoistaKiitos Jokke ja näin on molempiin! Islantilaisuudessa on jotain omaperäistä, joka kutkuttaa mielikuvitusta ja siivittää aatoksia.
PoistaNäkökulmille:)
Jakokulma oli korvautunut sanalla näkökulmia. Uusi kännykkä omaa myös ennakoivan tekstinsyötön näkökulman.
PoistaJokke, blogisi lukijana tiedän, että Sinulla ovat näkökulmat vähintäinkin ruodussa:)
PoistaHiukka tuota pureskelinkin arvellen ymmärtäväni vähemmän kuin luulinkaan. Uusilla kännyköillä ym. vimpoteilla on omat metkunsa. Kuitenkin erilaisille näkökulmille on aina käyttöä, joten jatketaan harjoituksia hyvillä mielin!