tiistai 1. lokakuuta 2019

Elämässä vaihtelevat varjo sekä valo...

Näin lauantaina:


In memoriam
PhD M.A.D.

Bestman, Kummisetä, Jaurun Reppuli, Wanha Konno,
Ikiystävä yli puoli vuosisataa, Vierelläkulkija...

Lähdön hetki on tässä.
Voi hyvin edeltä mennyt.
Tervehdi puolestamme
maailmankaikkeutta.
Lepo ja rauha
ympäröiköön Sinut.
(Eeva Kilpi)

Kiittäen, kaivaten ja rakastaen...





ja puolestaan sunnuntaina: Lounaskutsulla Amigon ja Tyttöystävän luo kuulumisten vaihtoon ja tutustumaan uusiin perhekunnan jäseniin, jotka täten täysvaltaisiksi hassunhauskaan joukkoomme hyväksyttiin.

Saanko esitellä: Nelma & Sulo



En tiedä, kuinka nuoret sen tekevät, mutta aina he jättävät jälkeensä pitkäkestoista iloa, valoa ja lämpöä, voimavaraa, joka kantaa kauas.
Näiden valoisten ja tulevaisuuteen katsovien nuorten sekä heidän kaltaistensa  hallussa viestikapula  on hyvissä käsissä.

Myös muistot kantavat. Molemmista kiittäen ja rakastaen matkaansa kohti uusia seikkailuja

jatkaa:

14 kommenttia:

  1. Lämmin osanotto ja voimia ikävään♥ Suloisia ovat Nelma ja Sulo! Onneksi on niitä kultaisia muistoja joita saa vaalian ja ne eivät koskaan häviä! Onneksi on kuitenkin varjo päivän jälkeen ollut valoa♥ Mukavaa alkanutta lokakuuta, tuokoon se mukanaan vain hyviä tuulia♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päden paja! Nuo kissasisarukset ovat hurmaavia niin koiraimmeinen kuin olenkin. Itsenäisiä, notkeita ja sulavaliikkeisiä sekä uskomattomia liikeratoja revitteleviä korkeallepomppaajia:)
      Myötäistä matkaan myös Sinulle kohti talven taittoa!

      Poista
  2. Osanottoni. Onneksi on lämpimät ja mukavat muistot evääksi omalle matkallenne.

    Nuoret lisäävät toivoa ja jatkuvuutta, sen huomaan vaikka omia lapsia meillä ei olekaan. Lainalapsia on, kummitettavina ja muutenkin, naapurista lähtien.

    Katsoin hetken kuvaa ja sieltähän Nelma & Sulo löytyivät rentoina nauttimasta elämästä. Hyvää syksyn jatkoa, elämää iloineen ja suruineen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cara ja juuri näin!

      Nuoret ympärillä antavat perspektiiviä ja uusia ajatusmalleja sekä pöläyttelevät luutuneita käsityksiämme, hyvää ja innostavaa seuraa kerrassaan.

      Noista kisuleista sopisi ottaa oppia, mitä elämän pieniin suuriin nautintoihin tulee, hurmaava duo.
      Syksyn väriloistosta nauttien jatkakaamme uteliaina harjoituksia:)

      Poista
  3. Lämmin osanottoni. Läheisten menettäminen on raskasta. Anna itsellesi mahdollisuus suruun ja itkuun. Voimia sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli, tuon viisaan neuvosi kätken sydämeeni käyttöä varten:)

      Poista
  4. Lämmin osanotto ja lempeää matkaa hänelle, joka lähti. Vuodet vierii vauhdilla, tuntuu, että nykyisin paljon nopeammassa tahdissa. On vietetty perhejuhlia vuosikausia ja ohitettu läheltä hautajaiset. Mutta ne ovatkin sitten ne raskaimmat juhlat, kun niiden aika on.

    Iloitaan nuorista ja lapsista plus lemmikeistä, jotka tuovat valoa ja iloa elämään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai! Eikö olekin ihmeellistä tämä kiihtyvä ajan riento? Tuntuu hurjalta, että oma Esikoinen viskoo viittäkymmentä, vaikkei meistä juurikaan mitään huomaa...

      Kyllä vaan Mai, näin me teemme ml. niin kissaystävät kuin koissukaverimmekin, nuo veikeät ja viisaat velikullat;)

      Poista
  5. Hyvistä muistoista ja rakkaista läheisistä saa elämänvoimaa. Sinun luonasi käyvät ihmiset saavat sitä sinusta, ilostasi, viisaudestasi ja myönteisyydestäsi. ❤️

    Voi miten sympaattiset lötköttävät pötköttävät kissat 💜

    Seesteistä päivää sinulle, blogiystävämme. 💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita A! Kauniit ja koskettavat sanasi, jotka saivat hämilleen, kätken syvälle sydämeni sopukoihin otettavaksi esille, kun maailma taas joskus lyö urakalla lunta tupaan, nöyrä kiitokseni Sinulle niistä:)

      Eikös vaan olekin hellyyttävän suloinen kaksikko?
      Jopa Kanssakulkijani, joka virnuillen machoilee kissojen kelpaavan vain rukkasnahoiksi, oli innolla mukana viimeistelemässä tuota komiaa kiipeily- ja nukkumatelinettä. Värikylläistä viikonjatketta Sinulle:)

      PS. Lukiessani kommenttiasi Jokken Paradise Lostiin oli onneksi jo pressot nielaistu, muutoin olisi näppäimistä ollut hukassa tuon kommenttisi "Neljännen luvun aloittaa" kanssa... Upeaa tilannekomiikkaa!!

      Poista
    2. Suomalainen on niin tottumaton kehuihin ja kiitoksiin että tokihan siitä menee hämilleen. Meidän kasvatuksessa on parantamisen varaa 🙂

      Ja miehet on luku sinänsä. Virnuilevat ja muka mittailevat kissoja rukkasnahoiksi, mutta kuitenkin tykkäävät. Pinnan alla on lämpöä. ❤️

      Hah hah, 'tanan pitkä yksinpuhelu... Sille voi nauraa aina uudestaan 😀

      Poista
    3. Kiitos Rita A! Kait tuo siitä lapsuudessa kuullusta hokemasta: "Kissa kiitoksella elää" juontuu. Parantamisen varaa kyllä. Eikä kiitoskaan ole kirosana. Asia, josta joutuu aikuisille huomauttamaan, lapsilta ja nuorilta se luontuu itsekseen:)

      Jep: nuo miehet, rakkaat ja ihanat parhaat sekä uskolliset (heti koirain jälkeen) ystävämme, eihän niiden kanssa välillä tiedä itkeä vai nauraa:) Ne ovat kyllä söpöjä, vaikkei kuulemma miehestä enää silleen saa sanoakaan, - arghh tätä nykyaikaa.

      Tuo oli yksinpuhelu ja hervoton kommentti Sinulta; taas tässä vielä naureluttaa uudelleen, joten hilpeää viikonjatkoa:)

      Poista
  6. Lämmin osanottoni. Nuo Eeva Kilven säkeet ovat koruttomuudessaan niin kauniit. Onneksi surun ohella elämä tarjoilee myös iloa. Lapsenlapset ja katit 💕 On se kiva, että Nelmalla ja Sulolla on toisensa leikkikavereina. Valoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos riitta k ja näinhän se menee: elämä tasaa:)

      Lapset avoimuudessaan ja nuoret avarakatseisuudessaan ovat loistavaa seuraa. Ja sitten nuo kaikenkarvaiset ystävämme: Kuopuksen mainio koiratrio ja uudet hassunhauskat, leikkisät tulokkaas N&S, jotka istuvat saumatta opiskelijahuusholliin.
      Valoa ja iloa myös Sinun syksynjatkoosi!

      Poista