"Tähdenlentojen kerääjä", Ari Kokkonen, Mediapinta, 2019, 78 s.
"Ari Kokkonen on turkulainen viestintäsuunnittelija, joka kertoo,
että: kirjoittaminen on huimaava matka metsien takaa, galaksien taakse,
missä tähdet syntyvät. Sanat, lauseet ovat kuin elämä, opettelemista, tulematta koskaan valmiiksi. Sulkiessaan edellisen tarinan miettii jo seuraavaa, uusia polkuja, hetkiä jotka muuttavat maailman.Toivon että runoni jättäisivät jäljen, antaisivat toivoa, muiston jostain, olisivat merkityksellisiä, jollekin." (Mediapinta)
Ari Kokkosen tuotantoon tutustuin teoksen "Ikkunalaudallani asuu meri simpukankuoressa" myötä 2017; tutustuin ja ihastuin. Jos, kuten meikätytöllä on akkunalaudallaan simpukankuoria arvelin, että hänestä saattaisi löytyä myös tähdenlentojen kerääjää, tähtihin tuijottelija kun luonnoltaan on... Kokeillanpa:
Kutoja
Hän neuloi tähdet kiinni toisiinsa
jätti muutaman aukon aurinkoja varten
reunat hän vahvisti tähtisumuilla
ettei yksikään tähti pudonnut,
kutoi ajan lankaan
otti puikot tähdenlennoista
ja teki silmukan jolla kiinnitti valon ja varjon
Illan varjoissa ikkunasta kimmelsivät tähdet
kuin valon häivähdys aaltojen reunoilla,
rantahietikoiden odottaessa uutta aaltoa
rantahietikoiden odottaessa uutta aaltoa
kuin tähtisumut jotka synnyttivät uusia aurinkoja.
Viimeinen matka
Vanha kapteeni nosti sekstantin
määritti aluksen sijainnin
hän oli kaukana normaaleilta laivojen reiteiltä
tuulet puhalsivat täällä
oudoista suunnista
niiden avulla oli vaikea purjehtia
hän saapuisi pian
viimeiseen satamaansa,
paikkaan jonne tuulet eivät käyneet
hiljaiseen mereen
jonne tähdet putoaisivat.
Tähdenlentojen kerääjä
Hän istui täydenkuun aikaan
jokaisena yönä
avoimen ikkunan ääressä
katseli ja kirjoitti muistiin
odottaen seuraavaa,
tähdenlentojen kerääjä.
Kokkonen tarjoaa meille kimaran eksoottisia matkapyrähdyksiä kauas maailmalle ja itsen ulkopuolelle sekä toisaalta runoja suoraan ihon alle, tuntemuksiin maustettuina nostalgiahäiveiden väreilyillä, kosketuspintaa.
Yllä olevien lisäksi erityistä sympatiaa herätti kilpikonnavanhuksen Matka.
On tullut oltua uimasiltaan kookkaan merikilpikonnan kanssa Pefkoksessa. Elokuu - itselle tärkeä hääpäivä- ja Esikoisen syntymäkuu - ilmaisten sen,
mitä Me2 toinen toisillemme parhaimmillaan olemme ja merkitsemme:
...ihmettelmme, kuinka kauaksi voi nähdä
toisiin maailmoihin
linnunradalle
galakseihin,
sinä olet minun tähteni
öisistä tähdistä
se kaikista kirkkain.
Nämä runot vaativat, ansaitsevat ja kestävät useammankin lukukerran,
jolloin ne muodostuvat omaksi kokonaisuudekseen. Tähän kerääjän toimeen tykästyin.
jolloin ne muodostuvat omaksi kokonaisuudekseen. Tähän kerääjän toimeen tykästyin.
Kaikkihan me tavallaan olemme eräänlaisia tähdenlentoja ajattomuudessa ja ikuisuudessa, aikamme niitä ensin keräiltyämme...
Tuikimme taivaalla jonkun rakkaamme ikiomana onnentähtenä ja iskemme hänelle ilkikurisesti silmää, kun hän ulottaa katseensa tummalle yötaivaalle.
Valaiden laulua, tähtien sinfoniaa:
Elämää suurempaa runoutta joka synnyttää lisää runoutta. 😎
VastaaPoistaSanoja on lopputulemassa tähtitieteellinen määrä. ⭐️⭐️⭐️
Galaksi on ihastuttava sana.
Samoin olen ihastunut sekstanttiin.
Simpukankuori sisältää tosissaan koko meren.
Iäisyys paistaa noista Ari Kokkosen runoista.
Viimeisessä viitataan isoimpaan asiaan maailmankaikkeudessa, rakkauteen 🖤
Näitä on hyvä lukea usein.
Kauniisti kiteytetty jatko, kiitos Rita A!
PoistaSanoja ja sanontoja on kiva pyöritellä ja makustella sekä tarkkailla, mitä hupaisia mielleyhtymiä ja mielikuvia ne synnyttävät omassa pienessä päässä.
Rakkaus on suuri, vahva ja monitahoinen sana, mutta ilman sitä olisimme hukassa... Rauhaa & rakkautta viikonloppuusi:)
Ari Kokkosen runot ovat aivan ihania! Itse en ole vielä hänen kirjojaan lukenut, mutta sosiaalisessa mediassa olen joskus jotain nähnyt.
VastaaPoistaKiitos Kirjarakkautta! Kokkonen tuottaa kaunista, pienimuotoista runoutta, joka ei jätä kylmäksi ja jolla on oma viestinsä. Nämä teokset sopivat hyvin kesälukemisiksikin ja runot yksi kerrallaan makusteltaviksi:)
Poista