Kirjsähkökäyrän Mai lanseerasi äskettäisessä Esko Valtaojan teoksen kommentissaan mainion termin kaamosähky kuvamaan vallitsevaa enempi vähempi märkää ja pimeää säätilaa, ja sen - ainakin osittain - poikimaa yleistä alavireisyyttä, urvahtaneisuutta ja toimeen tarttumattomuutta.
Ulkoilut ovat jääneet kyttäämisen varaan, milloin luikahtaa ovenraosta lenkkipoluille ja millaisella keskinopeudella ehtii jokseenkin kuivana takaisin tupaan. Tepsutelleet km-määrät aiheuttavat ainoastaan häpeänpunan poskille. Hirvimiehet olivat ennätyspitkän jahtinsa aikana yhtä ainokaista päivää lukuunottamatta litimärkiä ja kämpän liputus oli ollut komiata, Suomi-100 hulabalooseenkin verrattuna kilpailukykyistä luokkaa.
Jahti päättyi viikko sitten. Kotikin alkaa näyttää omalta rensseleiden ja romppeiden löydettyä omat paikkansa ja pesukoneen hiljennyttyä ansaittuun lepoon. Pari peuralupaa on enää käyttämättä, Semppu-junnu teki kiitettävää jälkeä, ja keleistä on kiinni jatkuuko tuo osio vielä. Niin, että huh huh ja
hip-hurraa; pakastimet huriskoot ja horiskoot. Meidän ja Kuopuksen villisika sen sijaan jolkottelee meistä riippumattomista syistä iloisena karsinassaan edelleen ja Kuopuksen joulukinkku on vaarassa mennä lihatiskin puolelle Esikoisen & Kumppanin anteliaasti ja hövelisti jo aiemmin luvattua antaa meille osan omapaistamastaan. Tästä ilahtuneina lämpimästi kiitämme ennakkoon!
Mutta tonttuilusta: joulupallo tuikittaa keittiön akkunassa ja parvekekranssit samoin. Lyhty elävine tulineen valaisee iltoja. Joulukukat haimme eilen sekä kotiin tuoksumaan - vaaleanpunainen hyasintti sen olla pitää - että vietäväksi tänään Esikoisen & Kumppanin Glögi Open House-tilaisuuteen joulupukin pakettin kera. Joulupyhät vietämme omavalinteisesti syyskauden hössötuksistä toipuen
piii-i-itkästä aikaa kahdestaan selektiivisesti herkutellen ja löppössukissa ynnä pehmeässä aamutakissa kirja kainalossa konvehteja mussutellen...
Sillä: väliviikolla saamme rakkaita ja mieluisia läheistulijoita: Amigo & Tyttöystävä saapuvat pitkästä aikaa abikiireiltään vaihtamaan kuulumisia livenä.
Luvassa paitsi maukasta ruokaa innostavia keskusteluja, runsaasti läheisyyttä ja hyvänmielenhyrinää. Näillä nuorilla on kaiken muun hyvän lisäksi ihmeellinen, sisäänrakennettu taito jättää jälkeensä lämmin olo pitkäksi aikaa.
Vuoden viimeisiksi päiviksi hurauttavat arvoisat Juniorimurmelit, nuo ihanat immet: Nti Elohopea, Tarinaniskijä ja Pikku-Ite yökyläilemään, joten vauhtia vaan ei toivottavasti vaaratilanteita ja elämää suurempia, lennokkaita juttuja ilma sakeanaan. Ykkösviikolla on onnekasta voida aloittaa vuosi Wanhojen konnojen ravintolalounaalla muistellen menneitä, hurjia ja tapahtumarikkaita vuosia ja riittaillen sekä juonien tulevia tempauksia.
Toinen trio, tällä kertaa kaikenkarvaiset ystävämme: Nemppa, Unski ja Semppu, tepsuttelee häntiänsä heilutellen talviselle kaupunkivisiitille Kuopuksen perheen risteilyn ajaksi. Runsaasti rapsuttelua, ulkoilua ja toivon mukaan vain pieniä koiramaisuuksia luvassa tältä hauskalta karvakuonopoppoolta:)
Jotta tällaisissa mietteissä ja puuhasteluissa täällä meillä, entäs siellä teillä?
Tip-tapit ja iloista joulurakentelua:
Kiva, että kaamosähky lähti elämään ja leviämään maailmalle. Jotenkin sen kestää paremmin, kun sitä nimittää jollakin inhokkinimityksellä. Onhan meillä täällä nyt vielä jonkun verran lunta, ettei ihan pimeydessä vaelleta koiralenkeillä, paitsi iltaisin. Eilenkin illalla satoi vettä kaatamalla ja tämä muumimamma myrskyisällä tiellä liukastellen, kun tiet kuitenkin oli jäässä, yritti pysytellä pienten ilkimysten voimalla pystyssä, vaikka maa kutsui uhkaavasti ja kulku näytti varmasti sopivalta Hauskoihin kotivideoihin telkkariin. Onneksi hampaat on tallella. Vielä. Niin koiralenkit ovat lyhentyneet valitettavasti, koska Suomen Turku haluaa mahdollisimman paljon katkenneita käsiä ja jalkoja ihmisille, mutta yritän nyt luistella edes 3-5km päivässä Ozzyn riemuksi. Sitä eivät vesisateet, myrskyt, jäät, räntäsateet jne. hidasta. Vetää muumimammaa kuin henkensä edestä, koska herkut odottavat päätepisteessä.
VastaaPoistaTip-tap :)
Mai, tuo loistotermi sai oitis tuulta siipiensä alle ja jahka sen joku onnistuu kääntämään lähetämme sen maailmanlaajuisille veraablimarkkinoille:) Olet aivan oikeassa siinä, että epämääräisen nimeäminen poistaa yllättävän suurn osan keljuudesta; mikähän siinäkin on?
PoistaKoita nyt hyvä tyttö pysytellä tolpillasi ja toppuutella Ozzya, hampit suussa on kuitenkin kiva ja söpö juttu. Jäärataa on täälläkin tarjolla ja eilispäivänä tavatessamme Esikoinen piti topakan palopuheen IceBugien, nastajalkineiden kelvollisuudesta ja vannotti meidät hankkimaan sellaiset. Näin teemme. Siispä, pystyasennossa etiäpäin kohti H-hetkeä:)
Melko loivaa kaamosmeininkiä täälläkin :) Milloinkahan kävin raitilla sauvistelemassa viimeksi? Ehken ennen tätä viimeistä lumisadetta. Kävin aamusella lapioimassa kissalle lenkkireitin puutarhalammikon ympäri, lumi oli vetistä ja painavaa ... Isäntä on vihdoinkin innostunut kirjoista!!!!! Se käy itse kirjastosta lainailemassa ja uppoutuu tuossa juuri Linkolan elämäkertaan :) En tiedä mihin tää tonttu jaksais uppoutua... Muutaman (kirja)lahjan vois paketoida, glögiä juoda ja torttuja syödä... Aika veltolta vaikuttaa vai mitä?
VastaaPoistaTip-tap!
Ei hätiä mitiä riitta k, hiljaakin hyvä tulee! Pitäisi kaiketi meidän oppia antamaan armoa itsellemmekin ja joskus myös aikaa vain haahuilla ympäriinsä muistuttamatta Tyotehoseuran mallinukkea...
PoistaLukeva Isäntä on mainio seuralainen ja parhaimmillaan syntyy vilkkaita dialogeja sekä debattejakin. Leppoisaa sunnuntaita:)
Kaamosähky-sana ja -tunnelma on käytössä. Oikein osuva sana.
VastaaPoistaMeillä on kaksistaan kovin rauhallista teidän touhuun ja vilinään verrattuna, mutta nautitaan jokainen omalla tavallaan.
Rattoisaa joulun odotusta ja toivoen, että sika-asiat järjetyvät kaikille, villit tai kesyt!
Jep; kuten Mai tuossa totesi, helpottaa kun jonkun tunnetilan saa nimetyksi. Tuo oli mallia heti käyttöön.
PoistaNuo meidän tapahtumat ovat rauhaisan joulun jälkeen sellaisia pieniä ilonpisaroita, jotka opiskelu-, koulu- ja trion harrastussyistä nyt pakkautuvat loma-ajalle.
Possut possuina, kunhan ei sikailemaan heretä, joten rattoisia päiviä myös Sinulle:)
Kaamosähky on minulle uusi sana... Tosin pidän tästä vuodenajasta, joten en voi saada ähkyä. :) Mutta lunta saisi olla enemmän ja kauniimmin, onneksi nyt jotain rippeitä on maassa.
VastaaPoistaHirvistä tuli mieleeni, että pitääpä huomenna soittaa lapsuudenkotiini (no, soitan sinne joka sunnuntai) ja kysellä, että miten isäni hirviporukan jahdissa kävi - jäikö jokunen hirvi (ei ihminen sentään :D ) jolkottelemaan metsään.
Mukavaa joulun odotusta!
Kiitos Katja/Lumiomena kommentistasi ja tosi on, että valkoinen maa ynnä pikkupakkanen piristäisivät ja loisivat tunnelmaa.
PoistaToivottavasti isäsi jahti sujui hyvin, kantahan on liki koko Suomessa varsin runsas ja parempi hirvi pakasteessa kuin nokkapelillä!
Hauskoja joulunaluspäiviä Sinulle:)
Hih..ja taas uusi sana kaamosähky:) Teidän joulunalus ohjelma kuulostaa oikein mukavalta ja hienoa että jahti saatu päätökseen! Ihana että saatte tuollaiset triot sinne käymään..varmasti iloa ja naurua riittää...ja muutamia haukahduksiakin:) Leppoisaa joulun odottelua ja Hyvää kolmatta adventtia sinne teille♥
VastaaPoistaTuo oiva kaamosähky on suoraan Kirjasähkökäyrän Main runsaasta sanaisesta arkustaan loihtima.
PoistaJahdin päätös, kun se noin pitkäksi meni ja vaikka kuinka hyvää aikaa se meille molemmille on, oli iso helpotus.
Toinen kahdenkeskinen joulu pitkällä yhteisellä taipaleella edessä on mukava rauhoittumisen paikka. Ja sitten vauhtia ja vallattomuutta ynnä hännäheilutuksia on tervetullutta railakkaine ja innostavine tapahtumineen. Riemua ja naurua luvassa!
Mallikkaita ja mukavia jouluvalmistelujen jatkoja sekä hyvää adventtipäivää Sinulle:)