"Uraanilamppu ja muita novelleja", Harry Salmenniemi, Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2017, 177 s.
Harry Salmenniemi (s.1983) kuuluu kuuluu suomalaisen nykykirjallisuuden omaperäisimpiin tekijöihin. Hän on julkaissut viisi runoteosta: Virrata että, Texas, sakset, Runojä, Kivirivit ja Pimeän lehdet. Salmenniemi on toiminut runouslehti Tuli&Savun päätoimittajana ja runouskustantamo Poesian toimittajana.
Hän on valmistunut valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta ja opiskellut myös Roomassa ja Melbournessa.
Kirjojensa lisäksi Salmenniemi tunnetaan taiteidenvälisistä yhteistöistään.
Hän on kirjoittanut muun muassa kamarioopperan Autuus (sävellys Antti Auvinen), tekstielokuvan Mannerlaatta (ohjaus Mika Taanila) ja sirkusesityksen Nopeussokeus (ohjaus Kalle Nio). Lisäksi monia Salmenniemen tekstejä on sävelletty kuoroteokseksi. Salmenniemi on saanut työstään lukuisia palkintoja, ja hänen tekstejään on käännetty useille kielille. Salmenniemi elää ja kirjoittaa Jyväskylässä." (Kustantaja)
"Uraanilamppu on ihmeellinen, kiero ja hauska päivitys suomalaiseen novelliperinteeseen. Se kuvaa yhtä tarkasti ääretöntä salaattia, kaikkien turistikohteiden järjetöntä yhdistelmää, fasistisen jalkapalloilijan mieltä ja kirjailijan pahaenteistä keskustelua kustantajan kanssa. Salmenniemen novellikokoelma kasvaa parodiaksi pikkukylämentaliteetista ja rasismista.
Se on myös hillitöntä pilkantekoa kolmekymmentälukulaisesta miesten maailmasta, dystopiasta, jossa naiset on siirretty sivuun ja jossa myös lasta kutsutaan sukunimellä." (Kustantaja)
Ensinnä: lämmin kiitos Tekstiluolan Tuomakselle oivasta ja vastaansanomattomasta postauksesta, jonka ansiosta tämän Uraanilampun strobovalo lankesi osakseni!
Salmenniemi ei mielistele, kiehnää eikä kosiskele vaan ikäänkuin parahtaa: "Se on tässä ja nyt - ota tai jätä!" Riemastuttava kattaus kaikkine satoine fantastisine salaattiaineksineen, verbaalista ja kerronnalista ilottelua.
Hervoton aivonystyröitä stimuloiva teos, jonka rivejä lukijan silmät viistävät nautiskellen, ambivalentein tunnetiloin tietämättä itkeä vai nauraa...
Aihepiirien ja lähestymistapojen erilaisuudesta huolimatta tämä kolmentoista novellin kokoelma on tyylikkään hallittu kompakti kokonaisuus. Tekstit kuhisevat kuin se muurahaispesä, jota Salmenniemi suomalaiseen kirjalliskenttään on (Image 29.12.2015) perännyt.
Railakasta ja raikasta sekä pidäkkeetöntä laukkaa, jonka rytkytyksessä satulatta kun mennään hiukset hulmuavat, kopse käy ja istumalihakset ovat kovilla, mutta suitset napakasti kirjailijan käsissä. Kokoelma jätti tyystin asettomaksi ja ihastuksen valtaan; lukukevään ehdoton riemastus & ilopilleri!
Kuinka Uraanilampun valossa ovat viihtyneet: riitta k / Kirja vieköön ja
Omppu Martin / Reader why did I marry him selviää klikkaamalla.
- Lukijaa ei ole, hän on sulanut, koska tuijotti takkavideota liian läheltä liian kauan.
Harry Salmenniemen ja Uraanilampun edessä puolestaan totaalisti, talven lumenroippeita sukkelammin
suli:
Mainio sananiekka tämä Salmenniemi!
VastaaPoistaKerrassaan nautittavaa tekstiä ja kerrontaa. Erilaiset aihepiirit pysyivät tiiviisti hanskassa muodostaen laadukkaan kokonaisuuden:)
PoistaUraanilamppu kommentoi varsin maukkaasti itseään. Tykkäsin paljon! Niin ja ihan mahtavaa, että tulee lisää postauksia Uraanilampusta. Olen iloinnut siitäkin, että blogissani siihen liittyvää tekstiä on luettu aika paljon, joka ei ole ollenkaan itsestäänselvää näin kokeellisen teoksen kohdalla. Hienoa, että jengi on selvästikin löytänyt tämän voimakkaasti valaisen lampun.
VastaaPoistaKiitos Omppu olen kanssasi samaa mieltä: tämä on löydös, joka ei - kuten postasit - ole kokeellisuutta kokeellisuuden itsensä vuoksi, vaan aidosti uutta; lisää tällaista:)
VastaaPoistaOlen kuullut jo kehuja ja uskaltaudun varmaan nappaamaan kirjastosta mukaani. Erilainen, kokeileva ja absurdikin kiinnostaa.
VastaaPoistaPostauksesi oli piristävä ja uskoisin että itse kirjakin! Jään odottelemaan. /Tiia
Tiia, kiitos lämpimistä sanoistasi! Postaustesi lukijana uskoisin, että ainakin osa näistä novelleista saattaisi hyvinkin kutitella lukunystyröitäsi. Mainiota naistenpäivää:)
VastaaPoistaHuumorin ja parodian kautta voikin onnistua näkemään itsensä (tai naapurit) paremmassa valossa jos osuu sopivaan ihmiskuvaukseen taitavaa kerrontaa lukiessaan. Sellainen valaistuminen onkin tervettä jos tajuaa esimerkiksi olevansa rasisti tai syrjivänsä naisia ja sitten lopettaa sen. Voikohan niin käydä? Ollaan optimisteja ja sanotaan kyllä. 😀
VastaaPoistaRita A; senkin uhalla, että menee idealismin tai utopismin puolelle: ehdottomasti ollaan opitimisteja & KYLLÄ! Ratevaa naistenpäivää:)
PoistaTodella hienoa, että pidit Uraanilampusta ja olen tosi iloinen, kun postaukseni onnistui innoittamaan sen pariin! Tämä on upea teos ja vuoden kotimainen kirjatapaus tähän mennessä.
VastaaPoistaTuomas: kiitos Sinulle, blogiasi on mielenkiintoista ja antoisaa seurata! Samaa mieltä: kuluvan vuoden parasta kotimaista tähän asti ja sikälikin erityistä, että tavoittaa laajan ikäryhmän suosion. Erinomainen kevään lahjakirjavinkki valmistuville:)
PoistaPaljon pidin, kyllä! Ihan kaikki kokoelman novellit eivät niin kolahtaneet, mutta osa sitäkin paremmin. Jes mikä kirja!
VastaaPoistaPitää paikkansa: jotkut novellit tuntuivat omemmilta ja kutkuttivat lukunystyröitä enemmän, mutta kokonaisuus oli kompakti ja raikkaan uutta:)
PoistaAmbivalintista tunteesta mainitset - sen tunnistan minäkin. Tiesin lukevani kekseliästä, taiturimaista proosaa. Tajusin pelaavani toisessa liigassa. Nautin Salmenniemen pelistä, enkä silti päässyt välillä mukaan. Kiinnostava kokoelma kyllä tämä.
VastaaPoistaKyllä: lukiessa välillä istui kuin muurahaispesässä ja kutituksen laatu vaihteli, mutta silti ilomielin jatkoi pönöttämistään... Kiinnostava: kyllä! Kommenttisi ilahdutti, kiitos ja keväistä alkanutta viikkoa:)
VastaaPoista