"Matkalla kotiin", Yaa Gyasi, Kustannusosakeyhtiö Otava, 2017, 379 s., suomentanut Sari Karhulahti.
"Yaa Gyasi (s.1989) on ghanalais-yhdysvaltalainen kirjailija, joka asuu Kaliforniassa. Yhdysvaltain National Public Radio (NPR) valitsi Gyasin romaanin Matkalla kotiin vuoden 2016 esikoisteokseksi, ja mm. New York Times, Time ja BuzzFeed listasivat sen vuoden 2016 kymmenen parhaan romaanin joukkoon." (Lievelehti)
"Kaksi sisarpuolta päätyvät toisistaan tietämättä samaan brittien hallinnoimaan linnoitukseen 1700-luvun Afrikassa: toinen vaimoksi, toinen orjaksi. Effie jää valkoisen kuvernöörin vaimona Ghanaan, kun orjalaiva vie hänen sisarpuolensa Esin Yhdysvaltoihin. - Lumoavien henkilöhahmojen myötä romaani kuvaa ghanalaisten elämää orjakaupan ja taisteluiden keskellä ja piirtää elävän kuvan mustien amerikkalaisten sukupolvista orjaplantaaseilta Harlemin jazz-klubeille ja nykyhetkeen saakka." (Lievelehti) - Kirjailijan kuva: Michael Lionstar.
Kulunut kirjakevät on muistuttanut eräänlaista Afrikan tähden pelaamista ja nyt on matkalla päädytty Ghanaan, tuohon asukasluvultaan 23,9 miljoonaiseen kaakaon, kullan ja öljyn tuottajavaltioon. Teoksen myötä ensinnä pikasukellus Ghanaan ja sen historiaan: faktojen lisäksi selvisi, että jalkapallo on maan suosituin urheilulaji ja että lapsityövoiman käyttö on yleinen ongelma kaakaonviljelyssä jne. Ei toki matkalla kotiin, mutta avartava Gyaasin innoittama nojatuolimatka.
- Esi varttui täydellisen onnellisena. Kyläläiset sanoivat häntä kypsäksi mangoksi, koska hän oli vielä nipin napin pilaantumaton, edelleen raikas. Vanhemmat eivät kieltäneet häneltä mitään.
- Esi oppi jakamaan elämänsä kahteen osaan, joiden nimet olivat Ennen linnoitusta ja Nyt. Ennen linnoitusta hän oli ollut Suuren Miehen ja tämän kolmannen vaimon Maamen tytär. Nyt hän oli tomua. Ennen linnoitusta hän oli ollut kylän kaunein tyttö. Nyt hän ei ollut yhtään mitään.
Toisekseen pysähdyin pitkäksi aikaa orjuutta miettimään: sen syntyhistoriaa, valkoisen miehen itse itselleen oikeuttamaa ja ottamaa alistamisen, maiden ja luonnonrikkauksien haltuunottoa. Mistä, keiden selkänahoista ja millä hinnalla ns. sivistysvaltioidemme vauraus on nyhdetty? Onko tämä vauraus aiheuttanut yhteiskunnallista laajaa hyvinvointia vaiko kääntynyt hallitsemattoman ahneuden ja keskiluokkain kaventumisen vuoksi itseään vastaan? Entä mikä on valkoisen rodun kohtalo jatkossa?
Gyasi kirjoittaa runsaskynäistä ja sormella osoittamatonta tekstiä kuljettaen sujuvasti polveilevaa tarinaa historiallisista lähtökohdista eteenpäin. Välillä lukijana on outojen nimien kanssa hakoteillä, mutta kirjan ensilehdeltä löytyy selkeä sukupuu Maamesta jälkipolvittain. Ruoskimisiltakaan ei säästytä, mutta tietty suorasanaisuus ja lukijalle henkivä sisältäpäin kirjoittaminen ovat teoksen suuria vahvuuksia. Erilainen ja ajatuksia herättävä teos!
- Suku on kuin metsä, joka on kaukaa katsoen yhtenäinen mutta läheltä katsoen joukko erillisiä puita. Akanien sananlasku.
Metsälenkiltä juuri tulleena, tulevina päivänä erillisiä puita tervehtimään menevänä, ylläluetusta kirjasta ja kuullusta ensimmäisestä kyyhkynkujerruksesta ilahtuneena,
keikkukoon kevät:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti