lauantai 8. lokakuuta 2016
Karavaani kulkee, koirat haukkuvat & erämaa elää...
Resilienssi on viime aikoina ollut piukealla koetuksella, jos ei liki ratkeamispisteessä. Sisäänpäin on kulkenut- työsuhteensa irti sanoneiden tilalle - katkeamaton sarja uusia vimpotteja ja vehkeitä: printteriä, läppäriä, digiboksia ja herra Leopold, kiikaritähtäin jnpp. Näistä mikään ei tietenkään funkkaa kuin edellinen. Vaihda siinä sitten lennosta lukulaseja/kaukolasjea ja yritä tihrustella yhtä pienemmiksi käyvistä opaslehtisista ohjeita tai rullata ruudulla sivulle N.N. ynnä sitten toteuttaa toimenpide konsensuksessa laiterutaleen kanssa....
Elegian vinkkaamilla Murphyn lain juhlapainoksella ja Kyynikon käsikirjalla on ollut totisesti vertaistukena käyttöä. Tämä kaikki sitä immeisen eloa ja oloa helpottavaa nykytekniikkaa, kaameaa energiaasyövää ajankäyttöä, mutta siitäs saivat laitehirviöt, jotka istutte nyt tiukasti hanskassa ja hallinnassa. Ähäpiti....
Samaan aikaan on ahdattu Marttaliiton vaatimukset reippaasti ylittävät varastot kaappien hyllyille ja suoritettu suurkeittiönomaisia offensiiveja jahtimiesten makuhermojen kutkuttamiseksi. Ruljanssin toki tyssäytin tylyyn huomautukseen pakastimiemme vetovolyymista; mihinkäs sitten ne hirvenlihat? Huusholli on pari vimppapäivää ollut hujan-hajan mallinen, vermeet ja varusteet ovat korkeina kasoina ulottuneet eteisestä puoliväliin olohuonetta. Eilispäivänä koitti odotettu starttihetki, kämppä ammotti tyhjyyttään kun täpötäysi auto pihasta karautti kohti tuttua vuokramökkiä ja jahtimaita, jonne myös Kuopus saapuu Noutajaherran kanssa; jälkimmäisen jäljestystaitoja toivotaan luonnollisesti ei tarvittavan.
Riistanhoidolliset toimenpiteet on vuoden mittaan suoritettu, harjoitusammunnat asianmukaisesti läpikäyty, kivääri Leopoldeineen kohdistettu ja tänään norjan harmaat hirvikoirat siis haukkuvat ja herrat punanutut ovat tiukasti passipaikoillaan. Pehmeällä laskulla startataan, sillä vasta ensi viikonlopusta alkaa viikkojahti.
Tämä talveen taiton perinteinen jahtirupeaman suoma oma aika on meille molemmille varsin tärkeää toki vain sillä premissillä, että palaamme ruotuun yhdessä pinkomaan jokasyksyisiä terveydellisiä 100 m:n aitoja, juhlimaan hilpeitä Juniorimurmeleiden synttärikestejä, virittäytymään joulutunnelmiin kunnes starttaamme baanalle uljaisiin, uusiin seikkailuihin. Erämaakin toivottavasti elää ja kotinurkissakin on siis pientä pihinää, mutta puhinaa ja seismisiä värähtelyjä uhkuu myös Teneriffan Teide, joten saas nähdä josko jonniinsortin tuhkapilveä riesaksi taivaalle ennättäytyy...
Taaksepäin taittaen puolikierteellä tähän on tultu, äsken ritti vaatimattomampikin ulkoilulenkki yläkerran perusteelliseen tuuletukseen ja arvatkaas nostaako tämä tyttö nyt jalat pöydälle, etenkin kun Juniorimurmelit eivät ole näkemässä ja kieltelemässä eikä huonon esimerkin voima jyllää, laskee kymmeneen ja hengittää syvään.
Rauhaa & rakkautta viikonloppuun:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Jännittäviä aikoja. Voi kun saisikin jostain hirven lihaa.
VastaaPoistaNiinpä, ja kaadoilla oli lähtenyt kuulemma käyntiin. Tuo luomuliha on tervetullutta, osan toki mussuttaa Esikoisen porukka ja vimoista murenta myöten tulee käytettyä. Eikä paljon kaupan lihatiskillä tarvitse jonotella kuin vaihtelunhalun vuoksi. Jotkut kaupat näkyvät nyt ilmoittelevan hirvenlihasta.
VastaaPoistaNo herramunjee kun on ollut tukka putkella -tyyppistä menoa ja teknologista tutkailua, etten sanois tuskailua ! Meitäkin on pitkin vuotta koetellut omituinen hajoavien laitteiden ilmiö, mutta tavara-ähkyssä ollaan yritetty pitää sitä plussana. Eri asia tietysti olisi jos esim. jääkaappi hajoaisi, mutta meiltä on mennyt kaatopaikalle vanhat videot, rikkimennyt iso tuuletin, stereot joita ei koskaan käytetä jne. Onneksi taidat(te) olla jo voiton puolella. Ulkoilulenkki kuulosti tervehdyttävältä :) Mukavaa viikkoa sinulle.
VastaaPoistaJep, tiukkaa niskalenkkiä näistä uutuusvimpoteista on otettu nippeli ja toiminto kerrallaan. Läppärikin pääsi viettämään lepoisia (?) eläkepäiviään tokaluokkalaisen etätyölaitteeksi ja mainion Oppi ja Ilo-linkin pelailutehtäviin. On yritetty toimia niin, että kun jotain uuttaa tulee ovesta sisään, vastaava vanha poistuu nurkista mieluiten kiertoon, sillä tuo "jos-joskus" -malli kerää tarpeetonta roinaa nurkkiin. Malli on tietenkin noin persoonakohtaisesti hivenen riskaabeli... Silti Helena Anhavan oivaan "Toimita talosi" - malliin on vielä matkaa. Suotuisaa viikonjatkoa Sinulle:)
VastaaPoista