Syksy on minulle vahvinta vuodenaikaa. Sen matala valo on ihan oma lukunsa siivittyessään puiden lomitse kastepisaraiselle kasveille. Hapekkaassa kelissä oli mainiota rauhassa aatostella lokakuun kirjavaa ohjelmistoa. Mieli avartui, silmät lepäsivät viipyillen ihailevina luonnon yksityiskohdissa ja tossu kulki juoheasti 5,7 km keskinopeudella...
Ei paha:
Syysilma on oikein mukava kävelyyn. Olet löytänyt syksyn väriäkin jo, täällä on aika vähän, jokunen iso vaahtera vähän punertaa.
VastaaPoistaTäällä eteläisessä reuna-Suomessa ovat puut ja pensaat tarjonneet kosolti silmänruokaa, mutta maaruskasta ei juuri tietoakaan. Vielä eilispäivänä tepasteli sepelkyyhkykvartettimme arvokkaasti pihamaalla ja västäräkit keikuttelivat iloisesti pyrstöjään, vaan liekö ollut hyvän talven toivotus? Tänään ei ole bongattu ensimmäistäkään, joten viimeöinen +3 asteen lämpötila taitaa olla kääntänyt niiden kurssin kohti etelää... Mainiota alkavaa viikkoa Sinulle:)
VastaaPoista