maanantai 28. syyskuuta 2015

"Caravaggio - Miekka ja paletti" - ex Libris...

"Caravaggio Miekka ja paletti / Le Caravage vol.1", Milo Manara, Like Kustannus Oy,
2015,60 s., suomentanut Jukka Nyman.

"Milo Manara (s. 1945) on sarjakuvan elävä legenda, joka tunnetaan varsinkin eroottisista sarjakuva-albumeistaan Click ja Näkymätön tuoksu, mutta myös yhteistyöstään Hugo Prattin ja Federico Fellinin kanssa. Caravaggion elämästä kertova sarjakuva on ollut Manaran unelmaprojekti jo monta vuotta, ja albumi julkaistaan heti tuoreeltaan myös suomeksi.


Michelangelo Merisi da Caravaggio oli yksi barokin aikakauden suuria maalareita, jonka mestarillinen tapa tulkita varjoja ja ihmiskehoa lunastivat hänelle paikan taiteen historiassa. Manaran hienossa sarjakuvaromaanissa kerrotaan, miten Caravaggio 1500-luvun lopulla saapuu rahattomana Roomaan paremman elämän toivossa. Kapakkaelämä, prostituoidut, katutappelut ja kaksintaistelut tulevat nuorelle maalarille tutuiksi tämän etsiessä paikkaansa ikuisessa kaupungissa. Manaran fantastiset piirrokset herättävät muinaisen Rooman henkiin kaikessa loistossaan ja törkyisyydessään." (Kustantaja)

Caravaggio (29.9.1571 Milano - 18.7.1610 Porto Ercole)  Oli chiaroscuron kehittäjä.
Chiaroscuro (ital. chiaro ’kirkas’, oscuro ’pimeä’) eli valohämy tarkoittaa maalauksessa asteittaista siirtymistä valosta varjoon. Valon ja varjon vaihtelua alettiin soveltaa näkyvämmin Italian renessanssissa, mutta voimakkaan chiaroscuron kehittäjänä pidetään Caravaggiota ja tyypillisenä soveltajana Rembrandtia. Chiaroscuro sekoitetaan toisinaan pehmeisiin ja häivytettyihin väreihin perustuvaan sfumatoon, jota ovat käyttäneet Leonardo da Vinci ja Rafael (eli Rafaello). Chiaroscurolle on kuitenkin ominaista suhteellisen jyrkät valon ja varjon erot, vaikka valoorisiirtymät ovatkin asteittaisia. Myös valolähde on selkeä, kun sfumatossa valo on pehmeää hajavaloa. (Wikipedia)

Caravaggio oli tullut "livenä" tutuksi Uffizin Galleriassa, Firenzessä. Kun uutuusluettelossa satuin huomaamaan tämän Caravaggio-teoksen ajattelin:"No loistavaa, tässäpä oiva tilaisuus tutustua paremmin itselleni vähemmälle jääneeseen barokkimaalariin, valon ja varjon mestariin kauniisti kuvitetun ja informatiivisen TAIDEkirjan puitteissa."  Äimistykseni oli repäisevä, kun avasin kirjan ja huomasin tapittavani SARJAkuvaa: massiivisia, synkkiä linnoituksia, lihaksikkaita miekanheiluttajia, paljaspyllyisiä naisia  ja suorasanaisia puhekuplia...
Ensireaktio oli mitä-hittoa-mallinen ja nakkasin kirjan suivaantuneena sivuun. Parin päivän päästä tartuin uudelleen Manaran teokseen päättäen antaa sille mahdollisuuden samalla häpeämättömän  huvittuneesti - hienohelmaista kaunosielua kun ei minusta tekemälläkään saa - naureskellen omalle ennakkoasenteelleni & rajoittuneisuudelleeni odotusarvon tylysti rikkouduttua. Avoimin mielin ja uteliaasti siis taidehistorioitsija Claudio Strinatin valaisevan esipuheen kautta reippaasti matkaan.

No, juu: eittämättä erilainen, raikas ja ehdottomasti ennennenkokematon tapa tuoda taidetta ja historiaa tarjolle; plussaa siitä. Tummasävyinen ja harmoninen kuvitus taidokkaine rakennusten yksityiskohtineen miellytti silmää. Ehkä teos sarjakuviin enemmän perehtyneille, genreä tunteville antaa toisenlaisen perspektiivin. Vähemmän itse barokkitaiteesta kiinnostuneille saattaa hyvinkin avautua uusia portteja ja elämyksiä sekä polkuja taiteen maailmaan. Ja juu: minut tämä imaisi syventymään tarkemmin Caravaggion elämänkertaan ja nauttimaan  Caravaggion töiden Kuvakavalkaadista että johdatti ensitapaamiseen signore Milo Manaran kanssa. Tässä puuhassa vierähti  flow'nomaisesti hyvä, ei mikään hukka-aikainen tovi. Hilpeää & hullunkurista kokemusta rikkaampana,

Ciao:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti