perjantai 6. helmikuuta 2015

Sitä sun tätä...



Jos joulukuu oli viileä, tosin auringon armoakin suoden, tässäpä tammikuun lukemia: keskilämpötila + 13,9 astetta,  eroa  -0,6 aikaväliin 1981 – 2010 ynnä holotnaatarjoavin sitten 2006. Mittausasemilla  2.200 m merenpinnan yläpuolella oli kokonaiset  19 pakkaspäivää;  Parador del Teidellä 28.1.2015 -5,8 graatia  (El Dia 5.5.2015) Harmaan eri sävyistä ja paksuista pilvipeittoa ja –muodostelmaa on tuijoteltu synkin ilmein, - riittävästi,  eikä liki päivittäisiltä erilaisilta tihnuilta, ripsauksilta ja ropsauksilta ole vältytty, - merde…

Positiivisesti ottaen tämä  nuivea  fakta on poikinut taloyhtiömme paikallisasukkailta hellää  huolenpitoa. Kököttäessäni ala-aulassa läppäreineni,  huikkaistaan  ohimennessä tervehdysten, pikkukuulumisten vaihdon ja koirankorvainrapsutusten lisäksi  joko varoituksen sanaa tahi ilosanomaa:  ”Señora, llovar – paraguas” eli sataa/vesikeppi  tai  frio – mucho  frio” eli välihousut jalkaan + toppaa ylle. Myös oitis putkena kiirii soffan kulmalle ilosanoma auringonpilkahduksista ”el  sol!!” Kiitos kaikki te  kohteliaat,  huomaavaiset  ja syötävänsuloiset naapurimme!




Syötävästä  yli aasinsillan ulkoruokintaosastolle. Parhaiten on tästä  runsaasta  300:n ravitsemusliikkeen  tarjonnasta pitänyt pintansa  kaikkina näinä seitsemänä vuotena  yhden ja saman kolmikon isännöimä, vuonna 1978 perustettu  ”La Papaya”,  jossa meille yksinkertaisesti kaikki on kohdallaan: miljöö, atmosfääri, palvelu ja menun herkullisuus.


Muita mukavia näläntorjuntapaikkoja ovat mm. paikallistenkin suosima  Los Gemelos,
Compostelana  pizzoineen  ja calzoneineen,  Don Camilo ja Rustico-rukka, joka kärsii San Telmon kävelykadun  kiistanalaisen, mutta todentuvan levennyksen aiheuttamista huomattavista melu- ja pölyhaitoista.



Pohjois-Teneriffan Murgas-ryhmien  esitykset poliittisine satiireineen on etäkuunneltu neljänä iltana ja grande finale  on huomenna. Voi hurjat!  Näin Espanjan  ja  Kanarian Saarten politiikkaan perehtymättömänä ja  lauletun kielen jäädessä  totaalisti ymmärtämäti, sanomakin jää aukeamatta. Mutta harjoiteltu on ja pitkään sekä  intensiteetissä  piisaa!



Luotettavia ennusmerkkejä: pulut vaan ei kyyhkyt sen sijaan, että hakeutuisivat räystäiden alle suojaan, asettuvat viivasuoriin tasavälisiin riveihin, joissa olisi alokkaille opinkappaletta, tiilisille katonharjoille, mikä tarkoitta että joko jo ripsuu tai tuota pikaa ropisee. Tältä osin voi huoleti Accuweatherin,  Aemetin ja TV-Monican surkeilla sepityksillä & spekulaatioilla surutta ja synnintunnoitta  pyyhkiä lattiaa.  Mustarastaat ovat riemukasta kyllä avanneet äänensä  ja aloittaneet verrattomat  aamukonserttinsa,  ja  mirlosit  jos ketkä sen varmuudella tietävät….
Jos oikeassa ovat, yllä liverrysten oiva tulos!


Uskoa haluaa:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti