perjantai 31. toukokuuta 2024

Tapani Blomster: "Rakkauden hinta" - ex Libris...

"Rakkauden hinta", Tapani Blomster, Atrain & Nord, 2024, 207 s.

Tapani Blomster vahvennosta klikkaamalla saat halutessasi lisätietoa kirjailijasta.
 
Teoksen taustasta: "Kirjoitin tämän kolmannen kirjani ja toisen romaanini samalla kun olin oppimassa lisää kirjoittamisesta Oulun kirjailijaseura ry:n ja Vuolle-opiston yhteistyössä toteuttamassa Pohjoinen kirjoittaja-akatemia koulutuksessa.
Kirjan tapahtumat ja henkilöt ovat täysin fiktiivisiä. Kuten lukija jo tässä vaiheessa tietää, kirjan pääteema on rakkaushuijaus. Ajankohtaisena sivuteemana on poliisiharjoittelija Juha Parpalan lähtö Ukrainan sotaan. Muita teemoja ovat alkoholismi ja lapsen kuolema."  (Lopuksi)
 
"Kemissä ja sen naapuripitäjässä Simossa tapahtuvassa rikosromaanissa surmatyötä selvittelevät mummomainen mutta hoksaava rikoskomisario Posio ja rikosylikonstaapeli Koskela apulaisineen.
Kun juttu tuntuu olevan paketissa, Koskelalle jää vielä epäilyjä.
- Älä hunteeraa liikaa Posio sanoo ja pistää kansion kiinni. 
Rakkauden hinta on Tapani Blomsterin Kemi-dekkaritrilogian ensimmäinen osa." (Takakansi)
 
 
Teos sisältää 55 lyhyttä ja napakkaa lukua sekä Lopuksi-osion, jossa kirjailija valaisee dekkarinsa syntyhistoriaa.
 

 
 
Tauno & Päivi;  - Seuraavan vuoden toukokuussa Tauno soitti ja kertoi olevansa kotona. Sitten se sanoi, että oli sillä emäntäkin mukana. Ei suostunut kertomaan, kuka se oli tai mistä se oli löytynyt. Minä sitä mietin, että oliko se tuonut mukanaan yhden puolalaisen, jonka kanssa sillä kuulosti olleen Norjassa jonkinlaista vispilänkauppaa.
Ei se ollut puolalainen. Se oli Tämä Päivi. Heti ensimmäiseksi olivat menneet Kemiin ja ostaneet parisängyn. Ei Tauno ole vieläkään kertonut, mistä hän Päivin löysi. Luultavasti jostakin treffipalstalta.

- Vähitellen alkoi paljastua, että Päivi talutti Taunoa kuin pässiä narussa. 
Se oli aluksi pientä. Timo oli  pyytänyt lupaa harventaa rantametsää ja samalla tehdä polttopuita. Hänellä oli omassa talossaan leivinuuni. Tauno soitti perään ja kielsi kaatamisen. Rantanäkymä siitä kuulemma kärsisi...

- Suurin vedätys oli se, että talossa aloitettiin täydellinen peruskorjaus. Kirvesmiesporukka oli töissä kuukausikaupalla. Talo purettiin niin, ettei siitä jäänyt jäljelle muuta kuin runko. Tauno joutui myymään Tornion asuntonsa remonttia rahoittaakseen.

Blomsterin rento ja konstailematon yhdellä sanalla "kotoisa" dekkari ilman turhanaikaisia revityksiä ryyditettynä (poliisi-)huumorilla istui  mukavasti tämän hellekäristyksen loiventamiin liikkeisiin ja aatosten haahuiluun.
Itse kerronta ja juonenkulku sujuvat luontevasti ja rattoisasti, joten mielenkiinto pysyi vaivatta vireellä kannesta kanteen.
 
Mukava  ja onnistunut mauste tekstissä on se, että kirjailija käyttää rajoitetusti tekstissään Lapin murretta, joka antaa ihan oman makoisan ja persoonallisen mausteensa kerronnalle.

Blomsterin tyyliin tykästyi:

9 kommenttia:

  1. En ole kirjailijaan aiemmin tutustunut, vaan tämä kuulosti sopivan rennolta ja lyhyeltä, juuri näihin helteisiin :)
    Kiitos arviosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainiosti solahtaa tämä teos helteisen kelin dekkariksi ja poikkeaa edukseen massasta.
      Tuo Lapin murteen passeli sisällyttäminen tekstiin elävöittää kivasti.
      Kiitos kommentistasi ja kesäistä viikonloppua ynnä mukavia lukuhetkiä Sinulle!

      Poista
  2. Voisimme oppikirjanakin käyttää. Ei pelkästään Lapin murretta oppiaksemme vaan varoaksemme rakkaushuijauksia 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää paikkansa ja näkyy niitä naispuolisiakin Auervaaroja löytyvän... Lapin murre kuulosta varsin hauskalta ja Blomster on taitavasti ujuttanut sitä sopivassa määrin teokseensa paikallisväriä antamaan.

      Kiitos kommentistasi ja helteistä päivänjatketta Sinulle!

      Poista
  3. Ja jälleen ihan entuudestaan tuntematon kirjailijanimi minulle. Tässä taitaakin asetelma olla niinpäin, että “auervaara” on naispuolinen. Nipona juutuin kiinni “vispilän kauppaan”, koska kyseessä on käsite joka pitäisi kirjoittaa yhteen. :D Tästä virheellisyydestä huolimatta voisin harkita tämän kirjan lukemista. Satunnaiset murrekohdat eivät haittaa, jos niitä ei ole liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elegia ja kyllä vaan ja kerran näinkin päin! Hyvä, että nipottelit, virhe oli minun ja on nyt korjattu, kiitos!!

      Murrekohtia on mielestäni juuri sopivasti elävöittämään tekstiä eikä Blomster ole sortunut niiden liioitteluun, joka olisi helposti voinut haitata lukukokemusta.

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Rikosromaanilla on ainakin Suomessa kova kysyntä ja riittävä tarjonta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke mistä lie johtuneekaan ja molemmat pitävät paikkansa!

      Poista