"Vasemman käden runot", Riina Katajavuori, Tammi, 2024, 96 s.
päällys: Marko Taina.
"Riina Katajavuori ( s.1968) on helsinkiläinen runoilija ja kirjailija.
Hänen runojaan on käännetty lähes kolmellekymmenelle kielelle. Katajavuori on saanut arvostetun Alfred Kordelinin palkinnon työstään suomalaisen sivistyksen hyväksi. Hänen viimeisimmät aikuisille suunnatut teoksensa ovat romaani Kypros (2021) ja runokokoelman Maailma tuulenkaatama (2018)" (Lievelehti)
"Mitä tapahtuu runoilijalle, jonka työväline menee rikki?
Runoilija kaatuu ja murtaa ranteensa. Kipsiaika rikkoo rutiinit ja pakottaa ottamaan etäisyyttä kirjoittamiseen. Kuin huomaamatta syntyy pakottomia, hiljaisia runoja.
Vasemman käden runoissaan Riina Katajavuori tutkii, mitä tapahtuu,
kun kyseenalaistaa tehokkuuden ja totutut liikeradat. Mitä havaitsemme,
kun kiireen tilalla on utelias rauha?" (Kustantaja)
Katajavuori on tähän saakka onnistunut runsaasta tuotannostaan huolimatta kätkeytymään minulta tyystin ja suurella mielenkiinnolla lähdinkin tutustumaan siihen, mitä vasemmalla kädellä saa aikaan. Enkä pettynyt vaan iloisesti yllätyin ja nautiskelin lukemastani. Esimerkkejä:
Puolittaiset päivät ovat tehokkaampia.
Teen vahingossa monta asiaa,
kun tulin vain lorvimaan.
En mitään erityistä, aivan ratkaisevaa.
Tämä toipilasajan kooste osoittaa sen, että rajojen rikkominen ja lorviminen eivät suinkaan ole hukkaprojekteja, vaan ne voivat parhaimmillaan olla kannattava vaihtoehto. Toteavia runoja, joissa kyseenalaistetaan tehokkuuden vaatimus ja totutut rutiinit, antaa tilaa uusille, raikkaille näkemyksille ja aatosten tuulahduksille elämää rikastuttavasti.
- Eihän meitä kiinnosta muu, kuin se mitä joku oikeasti teki,
ajatteli, tunsi ja kenen kanssa. Eihän meitä oikeasti kiinnosta
muu kuin se miksi lumi tänään laskeutuu juuri meidän
päällemme. Emmehän me haluaisi mitään muuta kuin olla
selällään ruohikossa naurava japanilaisanimaation tyttö,
köydellä vyötäisiltä sidottuna pelottomaan ystäväänsä Pazuun...
Kun sanotaan, että joku tekee asioita vasemmalla kädellä niin hän huitaisee ja hutiloi mutta näissä runoissa tuo väittämä saa kyytiä eikä todellakaan toteudu, konkretisoidu, vaan päin vastoin kuten selkeästi osoittaa mm. irrotteleva ja humoreski runo: Aarne setä istahti Sääksmäen ojaan odottamaan seuraavaa linja-autoa.
- Mitä vapaus on? Pojat: Vapaus on sitä, ettei pelkää omia tunteitaan.
Svetlana Aleksijevits
Kevä on runojen aikaa, tästä muodostuikin hauska ja antoisa lukutuokio, joka istui saumatta auringonpaisteeseen!
Hymyssä suin:
Ai että kuulostaa mielelle herkullisilta runoilta! Nauratti tuo humoreski runo, jossa Aarne istahtaa ojaan odottamaan seuraavaa dösää. Voin jopa samastua siihen :D
VastaaPoistaTuo Svetlana Aleksijevitsin vapauden määre taas pistää miettimään ja nyökkään. Sellaiseen tilaan kuin pääsisi, koska taas on turhan usein kausia kun olen omien ajatusteni ja kaiken muun moskan vanki.
Lisäänpä Katajavuoren Suomi-listalleni!
Kiitos Elegia, mukavaa, että kiinnostuit ja toivottavasti aikanaan nautit lukemisesta, joka sopii hyvin vaikka kesäiseen laiturin nokkaan!
PoistaTotta: mietteliääksi veti ja herätti ajatuksia, sillä tuo omien tunteiden vankilan muurien murtaminen saattaa olla aika ajoin hyvinkin työlästä, vaan ei luovuteta...
Todella hyvä elämänopetus. Ei kannata jäädä nynnimään tai surkuttelemaan vaan ottaa käyttöön suunnitelma B. Huumorikin auttaa.
VastaaPoistaMulle tuli ihan ekana mieleen sanelukone, mutta jos on tottunut kirjoittamaan ja säkeitään hiomaan niin vasuri käy varmaan paremmin kuin äänitteet. Syntyy uudenlaista tuotantoa 💜
Oikeassa olet: huumori on rautainen ominaisuus ja kyllä sen kukka on - kuten tavataan sanoa - se kaunein kukka:)
PoistaNiinpä: Katajavuorikin toteaa, ettei uudnlainen tilanne luonut kuin lähinnä mahdollisuuksia ja uusia ajatuksia.
Joutilaisuus on hyödyllistä.
VastaaPoistaItse mursin oikean ranteeni lukioaikana. Hyöty oli siinä,että opettelin kirjoittamaan vasemmalla kädellä (silloin emme eläneet läppäriaikaa).
Kiitos Jokke, tuon kun aina muistaisi eikä hötkyilisi, sillä tavataanhan tokaista, jotta mikäs kiire tässä valmiissa maailmassa...
PoistaTaitaa tosin olla entisaikainen toteamus, sillä kovin valmiilta ei tilanne tällä hetkellä kyllä vaikuta, mutta yrittänyttä ei laiteta ja on erittäin tarpeellista ja hyvä aina välillä antaa itselleen lupa vain - paremminkin peräti - olla:)
Oliko kuinka hankalaa saada vasen käsi kirjoittamaan luontevasti?
Ihan outo kirjailija minulle. Sen verran kiinnostuin, että aion tutustua.
VastaaPoistaKiitos Cara mukava, kun kiinostuit!
PoistaOli minullekin täysi yllätys tuo Katajavuoren laaja tuotanto, joka oli tähän asti tiukasti pysynyt katveessa, mutta tutustuminen kannatti. Aurinkoista viikonjatkoa Sinulle:)