perjantai 8. maaliskuuta 2024

Riitta Tulusto: "Runoja ja ryppyjä eletystä elämästä" - ex Libris...

"Runoja ja ryppyjä eletystä elämästä", Liisa Tulusto, Kirjapaja, 2024, 151 s.. Päällys ja kuvittanut Emmi Kyytsönen.

Riitta Tulusto on toimittanut lukuisia runokokoelmia yhdessä Tuula Korolaisen kanssa. Erityisen suosittuja ovat olleet antologiat Pää tallella (2010) ja
Täyttä päätä (2012), jotka kumpikin sisältävät runoja ikääntyville. (Lievelehti)
 
 
                                                             ©Riitta Tulusto
 
"Ihmisessä ovat kaikki iät alati läsnä, myös ikuinen nuoruus, muistuttaa 
Eeva Kilpi. Tähän ikäkausien monikerroksisuuteen hyppää Riitta Tulusto kokoamassaan runoantologiassa, joka tarjoaa osuvia, hauskoja ja koskettavia kuvia vanhenemisen eri puolista.
Tulusto on valinnut tekstejä viideltä viisaalta naiselta, jotka ovat sanoittaneet tuntojaan rohkeasti vielä vanhalla iällä. He ovat Helena Anhava, Eeva Kilpi,
Aila Meriluoto, Aulikki Oksanen ja Kyllikki Villa. Tulusto käy keskustelua näiden kiteyttämisen mestareiden kanssa ja pohtii omaa vanhenemistaan runojen inspiroimana. " (Takakansi) 
 


 
Tämä jo kotimaisten suosikkirunoilijoitteni - Eeva Kilpi edellä - tekstejä ja  vekkulin kansikuvan ansiosta tutustumaan houkutellut antologia sisältää luvut:
Pelkkää viisautta ja intohimoa vain - Eeva Kilpi, Vaikka minä olen kauniimpi -
- Aila Meriluoto, En ymmärrä ikävuosiani - Kyllikki Villa, Jossain on toinen retki - Aulikki Oksanen. Aavistus tulevasta - Helena Anhava ja Ryppyjä sekä Lähteet ja kirjallisuus.

Mainio ja elämänmyönteinen kuvitus sekä valoisat ja positiiviset, huumoripitoiset sekä elämää ymmärtäväiset runot olivat herkkua kevään odotukseen ja liukkauden loppumiseen väsähtäneelle mielelle. Poimintoja hykerryttävästä annista:

Hei sinä vanha naama
kylpyhuoneen peilissä,
oletpa sinä muuttunut.
Mutta älä sure,
kavereita ollaan.
Vaikka minä olen kauniimpi.
Aila Meriluoto:Tämä täyteys, tämä paino
 
 
Se tyttö,
sehän minä olin vastikään, olen yhä
mutta maailma ympärillä
on aivan toinen.
Kyllikki Villa: Koipitoipilas 
 

Missä viivyt, seesteisyys?
Missä aikailet tyyneys?
Kuinka kaipaankaan kaikkea sitä,
mitä ikääntymisestä on luvattu ja kirjoitettu"
Eeva Kilpi

 
Ryppyjä- luvussa Tulusto avaa suhdettaan kävelyyn ja mainioon teokseen: Kävelyn filosofia, (klik), jonka on kirjoittanut Frédéric Gros. Kävely on mitä mainioin tapa rentoutua, hiljentää mielessä vellovat ajatukset, rauhoittua ja antautua yhdeksi ympäröivän luonnon kanssa sekä eheytyä.

Kaikki me vanhenemme ja ikääntyminen on ainoa tapa elää pitkään. 
Isketään siis silmää sille joskus peilistä kurkistelevalle oudolle tyypille ja jatketaan iloisesti eteenpäin uusiin haasteisiin ja kokemuksiin. Ikääntymisen positiivisia puoli on mm. se, että tajuaa kristallinkirkkaasti, että elämässä on paljon asioita, joilla ei ole merkitystä ja jotka voi jättää omaan arvoonsa.
 
 
Kun ilta vaimenee yöksi,
äänet pehmenevät.
Ei ymmärrys ole sanoja,
vain hapuilua
kohti sen hyväksymistä
mitä ei voi muuttaa.
Helena Anhava: Lakastumisen aika. Runoja.
 

Tulusto kirjoittaa kaunista tekstiä ja erityisen herkästi ja totuudellisesti sellaisena kuin se parhaimmillaan ja antoisimmillaan olla voi myös isovanhemmuudesta,
jota meillä on ollut ilo kokea nyt jo 26-vuoden verran viiden lapsenlapsen kanssa ja siitä, kuinka suhteet siinä elävät ja muuttuvat. 
Hän tekee kaiken ihmisläheisesti puhutellen pieni, veikeä huumorinpilke silmänurkissaan  ja Kyytsösen suorastaan herkullinen kuvitus kruunaa mainion kokonaisuuden.  Suosittelen!
 
 Ratevaa ja iloista Naistenpäivää toivottaapi:

12 kommenttia:

  1. Elämänmyönteisyys puhuttelee minua, samoin ikuinen nuoruus 🌷
    Oletpa taas löytänyt erinomaisen nautinnollisen ja muutenkin antoisan teoksen. Tuo Lakastumisen aika - runo tarjoaa suuren viisauden sekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita A: Anhavan runossa asuu syvä ja elämää helpppottava totuus: muuta se, minkä voit ja hyväksy se, mitä et voi muuttaa ynnä tee ero näiden kahden välillä, niin sujuu juoheammin tämä taipaleemme.

      Myönteistä ja positiivista viikonloppua Sinulle!

      Poista
  2. Vaikuttaapa mukavalta teokselta!

    Hyvää naistenpäivää Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos SusuPetal! Tämä oli valoisaa ja mukavaa luettavaa sekä rakentavaakin kaiken maailman melskeen keskellä.
      Veikeätä viikonloppua!

      Poista
  3. Hyvää naistenpäivää ja sen mukana kiitokset tuosta kirjan arviosta. Erinomainen kirja, hankin heti lahjaksi ystävälle, joka täyttää tasavuosia. Ja lainaan itselleni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cara, mukavaa että osui ja upposi! Hyvä suunnitelma Sinulla. Keveitä olkoot askelesi kohti kevättä, joka meitä varkain ja hissuksiin lähestyy!

      Poista
  4. Kiitos hauskoista runoista ja mikä upea kirjan kansikuva. Ihana tuo Se tyttö olen minä, mutta maailma ympärillä on muuttunut. Maailma muuttuu hurjaa vauhtia. Ja joskus tuntuu, että vähempikin riittäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai, kirjan kuvitus on todellakin mainio ja hyväntuulinen!
      Totta: maailma muuttuu jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla ja tuntuu jarrukenkä olevan todella pahasti hukassa, mikä näkyy ikävällä tavalla liki kaikessa. Ehkäpä juuri siksikin tämä mainio, positiivinen ja hauska teos onnistuikin vaivatta kietomaan pauloihinsa ja nostamaan lukijassan ilon silmiin ja hymyn huulille, rentouttamaan...

      Poista
  5. Kylläpä vaikuttaakin suorastaan ihastuttavalta teokselta, joka täytyy merkitä heti ylös suomilistalleni! Etenkin kohta “Kaikki me vanhenemme ja ikääntyminen on ainoa tapa elää pitkään” resonoi simppeliydellään. Kukaan ei ikuisesti ole tietynikäinen, vaan olemme alati matkalla jossa ikä lisääntyy. Ikä on ainakin minulle sellainen asia, johon suhtautuminen on muuttunut todella paljon vuosien saatossa. Mutta näin kai on suunnilleen kaikilla, vaikka painopisteet kenties ovat erilaisia.

    Kiitos mainiosta kirjoituksesta ja lukuvinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elegia ja mukavaa, että kiinnostuit! Teos sopii hyvin lukusille kesäpäivään vaikka laiturinnokassa lämmöstä - sekä Luontoäidin suomasta että teoksen sisällään pitävästä -mainioine kuvineen nautiskellen ja makustellen.

      Totta: lukiessa kristalloituu myös se totuus, että ainoa, mikä on pysyvää on muutos. Huomaamme, että monet huolet ja murheet voi heittää nurkkaan ja opimme iloitsemaan kaikesta uudesta ja mielenkiintoisesta, mitä kertyvät vuodet elämämme sisältöön suovat.

      Poista
  6. Vaikuttaa laatukirjalta.
    (Vaikka ihminen ei muuttuisi, niin tosiaan ympäristö ja ympärillä olevat ihmiset muuttuvat).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kitos Jokke, juuri niin!
      Tämä on tosiaan asiallinen ja huumorillakin kirjoitettu ja kuvitettu opas, joka ei aiheuta paniikkia kokemuslisien eittämättömän kertymisen suhteen vaan luo odotuksia ja mielihyvää kaikille elämävaiheillemme sekä auttaa ymmärtämään niitä.

      Poista