sunnuntai 10. syyskuuta 2023

Mikko J. Kiviluoto: "Espanjan punainen kulta" - ex Libris...

 "Espanjan punainen kulta", Mikko J. Kiviluoto, Docendo,2023, 272 s., 
Kansi: Jyri Alanne, Viestintä Kreivi Oy.

Mikko J. Kiviluoto (s. 1968) tutkii ja kummastelee Salosta käsin koko tunnettua maailmankaikkeutta ja sinne jostain ilmestyneitä persoonia. Joskus jopa vilpittömästi ihaillen. Kiviluodon esikoisteos Casa Dementeria julkaistiin vuonna 2021 (Docendo)

                                                              ©Jan Sundman

 

"Kun taistellaan maailman kalleimmasta mausteesta, kaikki keinot ovat sallittuja. Veijariromaani mässäilee lähinnä naurulla, ei väkivallalla.

Suomalainen huijaripariskunta ryhtyy valmistamaan ja myymään sahramia kyseenalaisin keinoin. Meritie vie Algarvesta Länsi-Saharan aavikolla ja matka  jatkuu Almerian kasvihuoneisiin. Asiakkaiden lisäksi väärennetystä mausteesta kiinnostuvat isommat kelmit sekä virkavalta ja Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin.
Espanjan punainen kulta tarjoilee omituisia persoonallisuuksia ja tummaa huumoria Algarven auringon ja sen varjojen harmailla alueilla. Paha saa palkkansa tai ainakin paljon sahramia. (Takakansi)


 
Kiviluodon kanssa tuli paiskattua kättä, kun poikkesin hänen luomassaan 
Casa Dementeriassa sen asukkaisiin ja toimintaan tutustumassa: Kiviluoto tuottaa hulvatonta tekstiä, varsinaista veijaritarinaa. Kukapa ei mieluusti viettäisi maalisuoraansa auringonpaisteessa, palmujen huojunnassa ja merentuoksua nuuhkien?
 
 Heti alkuun on todettava, etteipä ole tullut luettua sahramista (klik) kuin keittokirjojen sivuilta, joten tämän maailman kalleimman mausteen ympärille kiedottu dekkari herätti suurta uteliaisuutta. Teos on kolmeosainen sisältäen myös Prologin, Epilogin ja Kirjailijan jälkisanat.

Almerian kasvihuoneissa työskentenee hataran arvion mukaan yli satatuhatta työläistä, ison suomalaiskaupungin asujaimiston verran ja heistä suuri osa on laittomasti maassa olevia pakolaisia Afrikasta. Kasvihuoneet tuottavat tomaatit, kurkut ja paprikat sekä useimmat sitrukset koko Euroopalle, bisneksen arvo lasketaan vuositasolla miljardeissa. Suurin osa muoviplantaasien omistajista, erään arvion mukaan jopa kahdeksan kymmenestä, ottavat tilanteesta irti kaiken: maksavat puolet minimipalkasta, uhkaavat paljastaa nurisijat poliiseille ja ryöstävät maaorjiensa vähäiset tienestit laskuttamalla ruuasta, vedestä sähköstä ja slummitason majoituksesta juuri sen verran, että raha kiertää takaisin isännille. Asuinolot ovat kurjia kuin Kenian Kiberassa, Afrikan suurimmassa slummissa, eikä terveydenhuoltoa sosiaaliturvasta puhumattakaan käytännössä ole...
 
Tukuisa ja vauhdikkaasti etenevä teos, teos, josta ei kimurantteja juonenkäänteitä eikä värikkäitä peroonallisuuksia saati pilkesilmäistä kirjoitustyyliä  puutu. Lukiessa tuli samalla perehdyttyä sahramin suloisiin saloihin kasvatus- ja käyttömenetelmineen.
 
Kiviluoto sivuaa teoksessaan myös ajankohtaista halpatyövoiman hyväksikäyttöä, josta lisäpisteet hänelle. Jyri Alanteen värikylläinen kansi on lukemaan houkuttelevuudessaan onnistunut. Mielenkiinnolla sopii siis jatkoa odotella :)
 
- Elämä on kaaosta ja sen hallitsemisyrityksiä. 

 Salaperäisen sahramin seurassa:

8 kommenttia:

  1. Tällaisia veijaritarinoita on silloin tällöin nautinto lukea. Tämä vaikuttaa varsin kiinnostavalta. Ja ihastuttava kansi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta: veijaritarinoilla on oma paikkansa ja aikansa lukemistossa. Esikoinen Casa Dementeria on vallan mainio, sillä teoksessa ei suinkaan pyritä vähättelemään eikä saattamaan naurunalaisiksi kokemuslisiä jo keränneitä, ovathan he maksavia asiakkaita, vaan jos piikkiä haluaa hakea, kohdistuu se kotimaiseen vanhustenhuollon ja ns. -hoidon umpisurkeaan tilaan.

      Kiitos kommentistasi, kauniita alkusyksyn syyskelejä ja hyvää mieltä Sinulle!

      Poista
  2. Eipä ole sahrami tullut vastaan edes kirjojen sivuilla. Olishan tuo hauska joskus maistaa jotain ruokaa missä sitä on. On se kyllä kallista. Muistelin, että sahramit saadaan krookuksista ja sehän piti paikkansa, kun tarkistin asian Wigistä. No en kyllä aio alkaa repimään niitä krookuksista. Antaa niiden kukkia vaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähemmän käytetty, mutta mielenkiintoinen mauste, jota tuli joskus kokeiltua, muttei se makuhermoja hintansa väärtisti kutitellut. Mielenkiintoista oli kuitenkin Kiviluodon siivittämänä etsiä kasvista jne. lisätietoa.
      Kommentistasi kiitos ja seesteistä syksyn jatketta Sinulle!

      Poista
  3. Sahrami on ihana mauste. Iranilaiset ystävät käyttävät sitä ja antoivat kerran meille joululahjaksi 💛 Tulee ihanan keltaiset leivonnaiset. Siinä veijariutta kerrakseen 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos veijarileivonnaisvinkistä! Vekkulisti on Kiviluoto monia erilaisia elementtejä ujuttanut tähän vauhdikkaaseeen dekkariinsa:)

      Poista
  4. Onpas aika kekseliäs aihe tällä kirjalla. Veijaritarinoita voisi välillä lukeakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anki! Kiviluodolla ovat tosiaan moninaiset teemat ja vauhdikas juonenkuljetus sekä sanansäilän heilutus kohdillaan:)

      Poista