"Pimeän risteys", Leena Lehtolainen, Tammi, 2023, 375 s.
"Leena Lehtolainen on yksi Suomen suosituimmista kirjailijoista. Hänet tunnetaan erityisesti Maria Kallio- ja Henkivartija – dekkarisarjoistaan. Lisäksi hän on kirjoittanut useita kaunokirjallisia romaaneja ja jännitysnovelleja. Pimeän risteys on romaani siitä, kuinka ihmisen tarve kuulua ryhmään ajaa epätoivoisiin tekoihin. ( Lievelehti)
"Espoota piinaa merkkivaatteita, puhelimia ja koruja ryöstelevä nuorisojengi, joka ihailee rikollista elämäntyyliä ja roadman-kulttuuria. Kun yksi jengin jäsenistä surmaa toisen nuoren, Maria Kallion LaNu-jaos saa selvältä näyttävän jutun tutkittavakseen.
Samaan aikaan nuori käsipalloilijanainen ottaa yhteyttä Mariaan. Tyttö on joutunut joukkuetovereidensa ahdistelemaksi, mutta miesvalmentaja on ohittanut asian kiusaantuneena. Myös Marian pomo pitää tyttöjoukkueen sisällä tapahtunutta seksuaalista ahdistelua tulenarkana tapauksena, mutta Maria päättää ottaa sen tutkintaan – siitäkin huolimatta että niskoittelu vaarantaa jaoksen määrärahat. Jälleen kerran Maria joutuu ajamaan pimeään risteykseen tietämättä, millainen vaara häntä siellä odottaa." (Kustantaja)
Leena Lehtolaista on sitten hänen uransa alkuaikojen tullut vähemmän luettua, joten uteliaana avasin tämän uutukaisen, jossa hän pureutuu varsin ajankohtaisiin aiheisiin kuten jengiytymiseen ikävine lieveilmiöineen.
Stanislav Zhulin: - oli seitsemäntoistavuotias, mutta häntä olisi hyvin voinut luulla kymmenen vuotta vanhemmaksi. Hän oli nostanut äläkän joutuessaan riisumaan sormuksensa, kellonsa ja kaulakorunsa sellireissun ajaksi. Putkapäivystäjä Koskisen mukaan Stanin isokokoiset sormukset käyvät hyvin myös viiltoaseesta tai nyrkkiraudasta.
Sormukset eivät todista mitään, Jollakin toisella voi olla samanlaiset. Jopa tahallaan, hämäystarkoituksessa. Keksi jotain pitävämpää Pohjola, Kristian kuittasi. - Occamin partaveitsi ei aina leikkaa terävimmin eivätkä kaikki kissat ole harmaita pimeässä.
Nuorison hälyttävästi lisääntynyt ja yleistynyt pahoinvointi, häiriökäyttäytyminen, näköalattomuus ja meillekin ryminällä rantautunut jengirikollisuus kaikkine ikävine lieveilmiöineen ovat eittämättä paha pähkinä purtavaksi ja olisi tärkeää saada ilmiö katkaistuksi koska sen vaikutukset heijastuvat pitkälti yhteiskunnan tulevaisuuteen. Lehtolainen sivuaa myös urheilupiireissä viime vuosina esille tullutta ahdistelua.
Seikka, joka herätti hiukka ihmetystä, olivat ns. kollegojen eli poikien pukkarijutut eli "alentuva suhtautuminen" naispuolisin työtovereihinsa iästä riippuen malliin tytöntypykkä/rupsahtanut akka. Onko se todellakin nykypäivänä esiintyvä ilmiö?? Tuttavapiiriin kuuluu virkavallan edustajia kahdesta sukupolvesta, enkä ole keskusteluissa tähän seikkaan heidän kanssaan törmännyt vuosien varrella.
Niin tai näin: Lehtolainen & Kallio pitävät edelleen pintansa reipasotteisen ja juoheasti etenevän kerronnan voimalla ja tarjoavat lukijalleen värikkäällä henkilökaartilla varustetun tapahtumarikkaan ja vauhdikkaan dekkarin siveltynä ajankohtaisilla teemoilla!
Laatuisaa luettavaa:
Olen tykännyt Lehtolaisen Maria Kallio-sarjasta ja lukenut kaikki. Tämä uusin on e-kirjakansiossa odottamassa vuoroaan. Tuskaisen hitaasti se kansio on kesällä pienentynyt, mutta tulee syksy, sateet ja pimeät.
VastaaPoistaMaria Kallio on muuten jo C Moren suoratoistopalvelussakin sarjana, taitaa olla neljä osaa jo julkaistu. Kallion uran alkuvaiheista se alkaa, kiintoisaa katsoa miten kirjat muistuvat mieleen.
Tykästyin, Lehtolainen kirjoittaa aidon oloisesti ja hyvällä rytmiikalla ja on luonut Maria Kalliosta kiintoisan persoonan.
PoistaLukeminen on tosiaan ollut vaihtelevaa, eikä omakaan kirjapino näytä yöpöydällä juuri kutistuvan, mutta kuten toteat syssy luo sillekin otollisemmat puitteet.
Kiitos kommentistasi ja C More vinkistä sekä omanoloista loppuviikkoa Sinulle!
Tämä on kyllä hyvä sarja ja toivottavasti saa jatkoa!
VastaaPoistaKiitos Satu, pitää paikkansa ja samaa toivotaan täältä käsin!
PoistaHyvin tuossa edustettuina monet yhteiskuntaa ja yhteisöjä vaivaavat ilmiöt. Kyllä tuo miesväen alentuva suhtautuminen taitaa olla aika yleinen fakta, kaikki eivät sitä vaan tuo julki ääneen.
VastaaPoistaMutta miten niin kaikki kissat eivät ole harmaita pimeässä? Meidän ranskan kirjasta koulussa luin ja uskoin: Tous les chats sont gris dans la nuit. 😀🐈
Lehtolainen käsittelee tosiaan monipuolisesti ajankohtaisia asioita. Valitettavaa, jos näin on edelleen, itse en työurallani moiseen alentuvaisuuteen kaikeksi onneksi törmännyt.
PoistaNiinpä nuo kissat ja sanonta. Mistä se lienee peräisin, en löytänyt sille selitystä??
Kiitos kommentistasi ja vallan mainiota tulevaa viikonhäntää Sinulle!
Olen pannut merkille tuon miessuvun alentuvan suhteen naisväkeen jo peruskoulussa maahanmuuttajaluokalla vuosina 2009 - 2015. Peilasin sitä omiin kouluvuosiini ja muistin sieltäkin tapauksia kun pojat olivat mielestään meidän yläpuolellamme. Monenlaista selvästi ja vähemmän selvästi havaittavaa ylemmyyden asennetta olen poiminut työelämässäkin. Se ei useinkaan ole kouriintuntuvaa, mutta väitän että se on olemassa. Muuallakin kuin alamaailmassa ja perheväkivallassa.
PoistaIkävä kuulla & ikävä ilmiö, joka ei siis näköjään ole poistunut keskuudestamme. Tuo kouluaika pitää paikkansa omalla kohdallanikin, sillä poikienhan piti olla ns. kovia jätkiä fledoineen ja nahkarotseineen päivineen, mokomatkin lättähatunpoikaset...
PoistaToisissa kulttuureissa suhtautuminen tuntuu vain vahvistuvan, mikä on surullista, kun vuosiluku kuitenkin on 2023.
Kiitos kommentistasi ja leppoisaa lauantaipäivää!
Maria Kallio-sarja on rautainen. Ei ihme, että menestyy myös ulkomailla. Olen seurannut myös molempia tv-sarjoja.
VastaaPoistaKiitos Mai! Rautainen on hyvä adjektiivi oli sitten kyse kirjasta tai tv- sarjasta. Laadulla on tekijänsä tälläkin saralla.
PoistaLuin alkupään Maria Kallioita ja nyt joitain uusimpia.
VastaaPoistaLuulen että Lehtolainen on halunnut nostaa näitä pukukoppijuttuja esiin, mutta minunkin tuntemani poliisit ovat hyvinkäyttäytyviä ja sivistyneitä.
Kiitos Jokke! Mukava kuulla, että samoja kokemuksia ammattikunnasta Sinullakin. Poliisihuumorihan on oma lukunsa ja se on hersyvää työn vastapainoksi, vaan ei pahansuopaa eikä missään tapauksessa kohdistu naispuolisiin kollegoihin.
Poista