lauantai 27. elokuuta 2022

Näkemiin kesä...

Perinteiseen tapaan käänsimme auton nokan kohti mökkiä pitkän sateettoman ja pakahduttavan helteisen jakson jälkeen hengenvetoon ennen vilkasta tulevaa kuukautta ja syksyn pakollisia juoksuja sekä jahtikauden alkuvalmisteluja.  

Uteliaasti aprikoimme, josko taikamme edelleen toimii ja vuokramökkimme tilanomistajan jo perinteiseksi muodostunut, joskus toiveellinenkin hokema sateen alkamisesta siinä vaiheessa, kun automme hurahtaa heidän pihaansa toimii. Kyllä vaan: olimme tuskin päässseet matkan, kun alkoi sataa kaatamalla, näkyvyys oli huono ja vesiliirtoa oli vähintäänkin riittävästi tiellä...  Eli kaikki hyvin;)

 


Iltapäivästä jo kirkastui ja saunan makoisat löylyt maistuivat ajomatkan ja tavaroiden roudauksen jälkeen, Kanssakulkija uida polskutteli kuulemma liian lämpimässä järvessä mielikseen. 

 


 

Luontoäidin syli toimi kuten ennenkin ja antoi mielenrauhaa. Kävelimme paljon pitkin metsiä ja metsäteitä, nautimme hiljaisuudesta ja puhtaasta ilmasta. Bongailimme lintuja: haarapääskyjä,  joutsenparia, sorsia, västäräkkejä,Kanadanhanhia ja kurkiparia jne. 

 


 

Erikoisen balettiesityksen vailla vertaa siroudessaan ja herkkyydessään tarjosivat runsaina esiintyvät sudenkorennot, joiden iltapäiväiset matineatanssit olivat kaunista ihailtavaa. 

 



 
Sarjasta: wanhoina hyvinä aikoina vs nyt;  jos metsään haluat mennä nyt,
sä takuulla yllätyt: Toki sienikori käsivarrellakin  tuli kuljettua valikoiduissa paikoin vain todetaksemme, ettei niitä ollut, hirvikärpäsiä sen sijaan kiitettävissä määrin, riittävästi... Nuo kuvan minimalistiset keltaiset täplät ovat kanttarellikeskosia:

 



Summa summarum: levänneinä ja rentoutuneina sekä hyvillä mielin lähdimme samana aamuna kuin pääskyt edeltämme olivat kuulemma tehneet kohti etelää, akut ladattuina ja olostamme nauttineina.

Kaiken muun hyvän lisäksi  isäntäväeltämme eväiksi saimme komian kesäkurpisan, jolla täytettynä tänään jo herkuttelimme, kassillisen vastanostettua perunaa, korillisen kolmen sortin omenoita suoraan puusta poimittuina ja kuvassa olevan kauniin kesäkukkakimpun omasta pihasta;  namskis ja suurkiitos:))

Sen pituinen se ja paitsi jahdin merkeissä lähtökohtaisesti toiveikkaana tähän syysteemaan vuoden kuluttua

palailee: 

16 kommenttia:

  1. Kesä taitaa tosiaan auttamatta olla ohi. Syksyä kohti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anki näin on ja hyvillä mielin kohti syksyn uusia seikkailuja lukukokemuksineen!

      Poista
  2. Hymyilytti tuo "liian lämpimässä vedessä", tuttua! Nyt on todellakin elokuun lopulle vesi täälläkin 20 C tienoilla, normaalisti on ollut jo muutaman asteen vähemmän.
    Kuulosti todella rentouttavalta lomasenne ja nautitte varmasti. Mainitsen vielä erikseen tuon upean mäntymetsän, siinä silmä lepää.

    Hyvää jahti-kauteen valmistautumista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Te Vesipedot olette kyllä ihan oma, mutta ihailtava rotunne, hatunnosto teille hurjapäille!!

      Tuossa hyvin hoidetussa metsikössä oli sadunomaista pehmeillä sammalilla ja mättäillä tepsutella ja välillä pysähtyä nauttimaan tuoksuista, tunnelmasta ja puhtaasta hapekkaasta ilmasta.

      Kiitos kommentistasi ja tarpeellisista toivotuksistasi sekä vallan mainiota taittoa syyskuisiin tunnelmiin:)

      Poista
  3. Kauniita kuvia ja kivat reissukuulumiset, kiitos näistä! Nautitaan syyskesän iloista! Vaikka onhan noita huonojakin puolia, kuten hirvikärpäset tosiaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirjarikas elämäni!
      Nuo hirvikärpäset ovat ihmeellisiä, sitkeitä tarratujia, sillä yksi niistä selvisi kotiin asti, vaikka vaatteet vaihdettu jo pariin kertaan ja pyykit pesty, niin tuo onneton tuolloin tiensä päähän tulija kehtasi vielä reippaasti kiipeillä käsivarrella kesken uutisten katselun; siitä sai.
      Mukavaa alkusyksyä Sinulle:)

      Poista
  4. Vai on siellä satanut, näköjään ihan joka paikassa muualla kuin Uudellamaalla niin kuin kirjoitin viimeisimmässä kesäpäiväkirjassani.
    Minua eivät noin lämpimät vedet haittaisi, uisin enemmän kuin mielelläni. Metsä, jossa on hirvikärpäsiä, ei houkuttele, joten kantarellikeskoset saisivat jäädä rauhaan.
    Hyvä paikka, hyvä seura ja mieli, niiden voimilla kohti pimeneviä iltoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos SusuPetal! Sitähän mekin makeasti naureskeltiin, kun liki heti startattua alkoi sataa raivoisasti, eikä näillä kotinurkilla tipan tippaa näkynyt yli kuukauteen.
      Muutenkin oli paikallinen luonto vielä paljon vehmaampi kuin täällä eteläisessä reuna-Suomessa.

      Kiitos hyvistä ohjeista pimeneviin iltoihin, ja niissäkin on ihan oma lumonsa, joten nautiskellaan hämäränhyssästä;)

      Poista
  5. Sudenkorentoja on tosiaan loppukesästä paljon. (Niistä on yllättävän haastava ottaa valokuvia).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke pitää paikkansa! Täytyy myöntää, ettei valkokuvausta harrastavan Kanssakulkijan liikehdintä ollut yhtä kepeän siroa hänen yrittäessään - turhaan - saada valokuvaa kuin korentojen liikehdintä, mutta hauskaa katseltavaa sarjasta yrittänyttä ei laiteta:)

      Poista
  6. eihän kesä vielä loppu, nauti näistä viikoista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannele! Tämä on meille eräänlainen taitekohta ajatellen toiminnallista, kuukauden päästä alkavaa jahtiaikaa, joten kirsut ovat nyt kääntyneet sitä ja syksyä kohden helteisen kesän jälkeen.
      Leppeitä tuulia Sinulle sinne lahden taakse:)

      Poista
  7. Mainiot, suloiset mökkimuistot saitte joita kelpaa muistella ja kaivata. Vähän hieroin silmiä että onko tuossa yhdessä kuvassa lunta... Eihän vielä ole juhannus 😀 Mutta ajatella että saitte vesisateen aikaan. Tuokaapa meillekin.

    Vien mukanani tuota metsäistä tunnelmaa töihin kun kohta sinne lähden. Ihanaa tätä päivää ja kiitos oikeista kuvista ja mielikuvista. 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kyllä me olemme pahan- tai tässä tapauksessa näin rutikuivina aikoina - hyvänilman lintuja, joille jo isäntäväkemmekin nauraa:) Toukokuun lomasellahan äityi maa raekuurosta valkeaksi...

      Kiitos hymyn huulille nostaneesta aamun avauskommentistaasi! Minä puolestani näen Sinut sieluni silmin elävästi heilmat heiluen ja laukku olallasi keikkuen iloisesti ja vauhdilla kulkemassa kohti opetustehtäviä, joten mainiota viikon jatketta ja iloista mieltä Sinulle:)

      Poista
  8. Minulla on myös taipumusta tuoda sateet mukanani, vaikka niitä ei kukaan edes toivoisi - vähiten minä itse :D Hilpeän levollinen kuvaus mökkireissusta. Haikeakin niin kuin itse koen kesän jälkimainingit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elegia! Mitäs me sateentekijät ja senhän sanotaan tuova onneakin. Luontoäidin syli ei koskaan petä, siinä on hyvä levähtää ja koota ajatuksensa ynnä parhaassa tapauksessa saada uusia villejä ideoitakin.
      Kesän taitossa on aina myös haikeutta, aamusella täällä vaivaiset +7 astetta hrhh...

      Poista