Damon Galgut: "Vieraassa huoneessa/In A Strange Room" - ex Libris...

"Vieraassa huoneessa", Damon Galgut, Basam Books, 2011, 216 s., suomentanut Heikki Salojärvi.

Damon Galgut  (s.1963) on kiitetty ja palkittu eteläafrikkalainen kirjailja, joka on ollut ehdolla Booker -palkinnon saajaksi teoksistaan The Good Doctor ja Vieraassa huoneessa. Ensimmäisen romaaninsa hän kirjoitti jo seitsemäntoistavuotiaana. Galgut on myös kirjoittanut näytelmiä ja opettanut draamaa Cape Townin yliopistossa." (Lievelehti)

 

                                           ©Tolga Akmen/AFP/Lehtikuva

 

"Nuori mies lähtee kolmelle matkalle, jotka vievät hänet Kreikkaan, Afrikkaan ja Intiaan. Mies kohtaa matkoillaan komean muukalaisen, huolettoman reppureissaajajoukon ja kuilun partaalla olevan naisen. Yhdessä nämä kolme matkaa muuttavat miehen elämän. 

Damon Galgutin ylistetty romaani kertoo juurettomuudesta, yksinäisyydestä, kohtaamisista ja eroista. Vieraassa huoneessa on koruttoman kaunis kuvaus yrityksistä löytää tästä maailmasta rakkautta ja paikka, jota voisi kutsua kodiksi." (Takakansi)

 

 

Galgut voitti vuoden 2021 Booker -palkinnon teoksellaan The Promise  ja lisäksi hänen teoksensa The Good Doctor (2003) ja In a Strange Room (2010), suom. Vieraassa huoneessa, 2011) olivat Booker-ehdokkaina.

 

Kirja kätkee kansiensa väliin kolme  lukua:  Kanssakulkija, Rakastaja ja Suojelija, joita nuori mies  kulloisillekin seuralaisilleen edustaa. Matkojen, joiden tarkoituksena on löytää kodinomainen paikka. Lopputulema ei aina ole hyvästä tahdosta huolimatta välttämättä onnellinen vaan jonkinasteista katastrofin makua väreilee ilmassa. Uteliain mielin pakkasin siis reppuni ja mars matkaan etulehden Vojislav Jakić tylyhkön sitaatin:  Hänellä ei ole kotia myötä:

 

Kanssakulkija:  - Vieraassa huoneessa on tyhjennyttävä voidakseen nukkua. 

Ja ennen kuin olet saanut itsesi tyhjäksi, mitä olet. Ja kun olet unta varten tyhjä, 

et ole. Ja kun olet unen täyttämä, ei sinua ole ollut.

-  Kun kaksi ihmistä kohtaa ensimmäisen kerran, kaikki mahdolliset tulevat kohtalot ovat kenties jo läsnä heidän erilaisissa luonteissaan. Nämä kaksi tuntevat vetoa toisiinsa, nuo kaksi torjuvat toisensa, useimmat kulkevat ohi katsellen muualle ja kiiruhtaen eteenpäin yksin. Oliko se mitä hänen ja Rainerin välillä tapahtui rakkautta vai vihaa vai jotain muuta jolla on eri nimi. En tiedä. Mutta näin se päättyy 

 

Rakastaja:  - Joitakin vuosia myöhemmin hän kiertelee Zimbabwea. 

Mikään erityinen syy tai tarkoitus ei ole tuonut häntä sinne. Yhtenä aamuna hän sai päähänsä lähteä, iltapäivällä hän ostaa matkalipun ja nousee vielä samana iltana bussiin.

-  Vain kylmä ja kovasydäminen ihminen voi olla lankeamatta näihin houkutuksiin, matkustamisen, poislähtemisen idea on siinä että yritys paeta ajan kulumista, yleensä yritys on turha mutta täällä ei, pienet laineet lipovat rantaa niin kuin ovat aina tehneet, päivittäisen elämän kulkua säätelevät luonnon mahtavat rytmit, esimerkiksi aurinko tai kuu, täällä on jäljellä jotain myyttisestä maailmanajasta, ennen kuin historia potkaisi itsensä liikkeelle, tikittämään kuin pommi. 

Suojelija:  - Sitten kerron hänelle yksityiskohdat, kaiken minkä olen pitänyt salassa. Olemme ilmeisesti saavuttaneet pisteen jossa voi tunnustaa kaiken, 

jossa ei enää ole salaisuuksia, ei mitään kätkettyä. Me paljastamme sisimpämme ikään kuin totuus vapauttaisi meidät, mutta minun tuskaani se vain lisää.

 

Galgutin seurassa viihtyi näillä matkoilla tuntematta missään vaiheessa olevansa "vieraassa huoneessa". Seesteistä ja eleganttia tekstiä. Vaikka teos kertookin juurettomuudesta, eroista ja yksinäisyyden tunteesta, se tekee näin olematta yhtä kuin synkkyyden syöverit.

Vaikuttava kokonaisuus. Kaunis, maadoittava ja intensiivinen lukukokemus,

joka piti tiukasti tunnelmansa sisällä kuljettaen paikasta toiseen ja jättäen lukijalle  jälkeensä pitkäksi aikaa  unnukkaisen, mietteliään sekä harmonisen lukutilan. Heikki Salojärven kerrassaan taiturimainen suomennos herkkyyksineen maksimoi lukunautinnon. Kaupan päälle tervetullutta huikeaa nojatuolimatkailua, erilaisissa maisemissa, kulttuureissa ja ympäristöissä:)

 

-  Matka on ele joka piirretään tyhjään ilmaan ja joka katoaa sitä mukaa kuin etenee. Kuljet yhdestä paikasta toiseen ja sitten sieltä taas muualle etkä jätä taaksesi jälkeäkään siitä että olet joskus käynyt siellä. Tiet, joita kuljit eilen ovat nyt täynnä eri ihmisiä, eikä yksikään tiedä kuka sinä olet.

-  Jossakin vaiheessa koittaa aina hetki jolloin todellinen matka alkaa. Toisinaan se tapahtuu kun painaa kotioven kiinni, toisinaan kaukana kotoa... 

 

Oma mottoni: On lähdettävä voidakseen palata ja palattava voidakseen lähteä...

Auvoisaa alkavaa adventtiaikaa ja mainiota matkaa joulua kohden: