lauantai 21. marraskuuta 2020

Miika Nousiainen: "Pintaremontti" - ex Libris...

"Pintaremontti", Miika Nousiainen, Otava, 2020, 365 s. Kansi Elina Warsta.

Miika Nousiainen (s. 1973, Säynätsalo) on työskennellyt MTV3:n uutistoimituksessa uutis- ja ajankohtaistoimittajana. Sen lisäksi hän on käsikirjoittanut muun muassa Putousta, Kingiä sekä Pitääkö olla huolissaan? -ohjelmaa.
Hän kuvaa vastustamattomasti pakkomielteitä ja perhesuhteita romaaneissaan Vadelmavenepakolainen, Maaninkavaara, Metsäjätti ja Juurihoito, jotka kaikki on dramatisoitu näyttämölle. Esikoisteoksesta on tehty myös pitkä elokuva.  Metsäjätti-elokuvan ensi ilta oli syksyllä 2020." (Kustantaja)
 
                                                 ©Jonne Räsänen, Otava 2020
 
"Näen sukulaisten silmistä saman ajatuksen: Eikö tuo raukka ole vieläkään löytänyt kumppania? Sami Heinonen etsii elämänsä naista uupumatta ja keinoja kaihtamatta. Hänellä on ilmiömäinen kyky sotkea asiansa umpisolmuun. 
Pian Sami saa myös rikollisjengin peräänsä ja joutuu piileskelemään ystävänsä asunnossa, salaa lähipiiriltään. Sillä Heinosten suvussa ei vaikeista asioista puhuta." (Takakansi)
 
 
 
No nyt oli korkea aika heittäytyä Nousiaisen tuotannon pariin ja miltei häpeä tunnustaa, että katveessa olen ollut... Siksipä sopiikin, että karautetaan liikkeelle elämän reunapisteiden akselilta heti kättelyssä ja startataan suoraan Samin isän, Martin hautajaistunnelmista, joissa suru ei mieltä päällimmäisenä valtaa, 
vaan sen täyttää ihmetys perhesuhteiden kiemuroista ja  (umpi-) solmuun sujahtamisen sutjakkuudesta:
 
- Isä oli urheilumies ja korosti aina, että tärkeintä ei ole voitto vaan osanotto. 
Nyt hänen unelmansa toteutuu. Kaikki ottavat osaa. Kukaan ei voita.
-  Miksei se näyttänyt hyvyyttään meille? Edes äidille. Jos on niin saatanan hyvä, niin voisi kai sen 40 vuoden aikana paljastaa läheisilleen.
 
Elämmehän kuolleeksi vaikenemisen kulttuurin luvatussa maassa:
Ei meidän suvussa ole ollut tapana näyttää tunteita noin...
 
Sami siivoilee sattuneesta syystä moottoripyöräkerhon tiloja. 
Jengin presidentin suusta:  - Sä olet tehnyt helvetin hyvää työtä. Mutta jos tulet tollasella pinkillä naistenpyörällä, niin voitko jättää sen muualle kuin tuohon etuovelle? - Sopii. - Nää on näitä imagojuttuja. - Niinpä hyvinkin. Imagoahan tässä kaikki yrittävät rakentaa. Ukin sukupolvi rakensi rintamamiestalon, isän sukupolvi rakensi hyvinvointivaltion. Me rakennetaan imagoa.

Nousiainen kirjoittaa jutustelevaa ja elämänmyönteistä, silottelematonta tekstiä, johon oli helppo solahtaa sisään. Hänen lähestymistapansa on inhimillinen, herkkä, selkeä ja hirtehisen analyyttinenkin.
Pientä pintaremonttia tässä ahdistavan oloisessa maailmantilanteessa kaipailee varmaan itse kukin, ja Nousiainen vilauttaa meille valoa sekä sen että kaamoksellisesti vallineen harmauden, tuulisuuden ja sateiden lomaan. Herkullinen ja hyvänmielen hyrinää poikiva hervoton ja pakotteeton teos,
josta löytyi tietty myös paikka paikoin hykerryttävää kontaktipintaa. 
Oiva kokonaisuus silkkaa lukemisen iloa ja riemua!

Elina Warstan kansi on jälleen kerran  laadukas ja ilmentaa vekkulisti sitä nuorallatanssia, mitä itse elämäkin ainakin aika ajoin on ja sitä nollasummapeliä, jota joudumme tahtomattamme pelaamaan Afrikan tähden, Monopolin jne. asemesta.

Pintaremonttia on harrastanut myös Kulttuuripohdintoja blogin Tuijata, kuinka ja millä mielellä sujui, selviää klikkaamalla:)

- Ei se oikea etsimällä löydy. Vaan pelmahtaa täysin yllättävästä paikasta. Sovituskopista, viemäristä tai työpalaverista...

Oma sellainen, Kanssakulkija, löytyi kylläkin treffeiltäni palatessa triviaalisesti pikkutunneilla lapsuudenkotini keittiöstä sittemmin yhteisen Ikiystävämme  kanssa silmät ristissä pönöttämästä vanhempiensa irrottautumista  korttipöydän lumoista  pitkästyneenä vartoilemasta.

Teillä romanttisempia pelmahtamisia?

Niinpä; elämä on, - ihmeellistä:

12 kommenttia:

  1. Luin Vadelmavenepakolaisen ja se on oivaltavan hulvaton. Tätä Pintaremonttia yksi ystävä kehui, ja on han tuossa imagon rakennusjutussa sellaista, mitä nämä brändääjät eivät ole halunneet ymmärtää. Kiitos esittelystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke! Tämähän oli ensikosketukseni Nousiaisen tuotantoon, herttaisen hulvatonta ja oivaltavaa sekä hyvänsuopaa, eli koskaan ei liian myöhäistä...

      Poista
  2. Maaninkavaara lukematta. Ja tämä tietty. Tykkään tyylistään niin tvssä kuin kirjoissa, pidän verbaalinokkeluudesta.
    Mikäli kirjan PO ei kuulu MC-klubiin ei se myöskään siivoile, löysinkö virheen joka haittaa lukemistani? Toivon että en...Ärsyttää sellaiset asiat jotka ei edes kuviteltuna ole totta, siis että pärinäpoikien klubia ei siisvoa kuut kuin pärinäpojat itse ja siellä ne prospekt-jäsenet eli kokelaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sus' Nousiaisen tyyliin oli helppo tykästyä!

      Noista mottoripyörjengeistä ja heidän käytännöistään ei ole lähempaa tietoa/kokemusta, mutten usko, että tuo siivousosio kaataisi koko lukukokemuksen, vaikka epätarkkuudet häiritsisivätkin;)

      Poista
  3. Vaikeista asioista ja tunteista vaikeneminen, lasten vaientaminen, se että ei kannusteta ja kehuta vaan moititaan... kyllä on kovaa kasvatushistoriaa takana sukupolvien verran... Remontin tarpeessa iso osa suomalaisuutta. Hyvä kirjailija tai lavakoomikko kääntää sen (itse)ironiaksi ja huumoriksi, mutta alta voipi löytyä tuskaa.

    Olen Miika Nousiaisen huumorin ja älykkään oivaltamisen ihailija. Vadelmavenepakolaisen luin kaksi kertaa melkeinpä peräkkäin. Blogissani mainitsin että jos saisin autiolle saarelle mukaan vain yhden kirjan se olisi se 😀 🌴 📘 En ole toistaiseksi halunnut lukea muuta tältä kirjailijalta. Pelkään että lumous voisi särkyä. So maybe later. Kiitos esittelystä!

    Olen katsonut paneeliohjelmaa jossa Nousiainen on mukana eli Pitääkö olla huolissaan, monta kertaa uusintoina. Siinähän on kolme kirjailijaa, kolme filosofista ajattelijaa ja älykästä huumorimiestä... Miika Nousiainen on oivaltava, välillä yliampuva rönsyilyissään ja kehittämissään sanaleikeissä. Voi oikein kuvitella kuinka rattaat hyrräävät lakkaamatta hänen päässään. 😀 Hänellä on tavattoman laaja työhistoria takanaan ja kiinnostusta moneen suuntaan; esim. politiikkaan ja urheiluun. Tällä kirjailijalla ja panelistilla on paljon sanottavaa, paljon annettavaa. 🌹

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asiaa haastat: tuo ylisukupolvinen kasvatusmetodi on kestämätön rasite, onneksi nyt ollaan terveemmillä ja tietävämmillä vesillä, eikä viskellä lapsosille päin naamaa esim., että sinulla ei ole lasku- tai lukupäätä, laulääntä jnpp.
      Nousiainen käsittelee mielestäni aihetta mainiosti.

      Nyt kävi tämän ensikosketuksen kanssa niin höperön iloisesti, että ihastuin laakista Nousiaisen omaperäiseen tyyliin, josta paistavat - kuten kivasti avasit - hänen taustansa monimuotisuus sekä rattaiden raksutuksen tulokset. Eli mitäpä tuumaat, jos ei sinne potentiaaliselle autiolle saarelle otettaisikaan mukaan hänen kirjaansa, vaan napattaisiin rohkeasti matkaan itse kirjailija?? Siihen asti nautitaan hänen tuotannostaan ja esiintymisistään ihan korrektisti, ja riskihän on hänen osaltaan kuitenkin häviävän pieni...

      Iloista suununtaipäivää ja antoisaa alkavaa viikkoa Sinulle:)

      Poista
    2. Kiitos Rita. Isien tai äitien ei tarvitse siirtää kasvatusmallia eteenpäin.
      Kiva että Rita olet kannustavat ja pidät Hotakaisen, Nousiaisen ja Kyrön huumorista.

      Poista
    3. Jokke, kommentisi kiitoksiin yhdyn mielihyvin.
      Rita A:n postauksista ja kommenteista paistavat aina läpi sekä huumorintaju ja valoisa suhtautuminen että opettamiseen liittyvä ilo ja innostus:)

      Poista
    4. Kiitos kovasti teille molemmille 💕

      Autiolle saarelle Nousiaisen kanssa... hmm.. Kirjailija itse on kertoillut että kun hän käyskentelee kotinsa lähellä Hakaniemessä ja alkaa jutella ihmisten kanssa, näille tulee aina 15 minuutin kuluttua "kiire" lähteä jonnekin. Ehkäpä sitä lajia ei pysty sulattamaan kerralla enempää 😀 Eiköhän sama pätisi herroihin Kyrö ja Hotakainen, vai mitä Jokke?

      Poista
    5. Siispä wanha viisaus: Ei makiaa mahan täyeltä;)

      Poista
  4. Tämä kirja on lukulistalla ja ilokseni humasin, että taisit jopa tykätä kirjasta ja sen huumorista. Vadelmavenepakolaisen olen lukenut, blogannut ja tykännyt, jota sangen mieluusti suosittelen. Kirja muuttui loppua kohden jopa trillerimäiseksi.
    Mukavaa uuden viikon alkua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai, Sinulla on siis mukavaa luettavaa taas edessäsi ja kiitos myös suosituksestasi!

      Mainiota viikon jatketta ehkä tuo keltainen valonlähdekin meitä nyt hiukan hemmettelee:)

      Poista