keskiviikko 2. elokuuta 2017

SusuPetal: "Vanhat poikaystävät" - ex Libris...


"Vanhat poikaystävät", SusuPetal, Käsite, 2017, 83 s.

"SusuPetal on suomalainen anonyymi kirjailija, bloggari ja taiteen sekatyöläinen. Hän kirjoitti vuosina 1995–1999 lukuisilla eri nimimerkeillä kymmenen romanttista pokkaria Kolmiokirjalle sekä noin sata novellia mm. Reginaan ja Nyyrikkiin. Tämän jälkeen hän julkaisi vuonna 2007 runokokoelman
Taikkarin mäellä, ja on sen jälkeen julkaissut kahdeksan kaunokirjallista teosta. 2000-luvulla SusuPetalin kuvataidetta ja valokuvia on esitelty useissa näyttelyissä.
SusuPetal on vuodesta 2005 alkaen ylläpitänyt kymmeniä eri aihealueisiin keskittyviä blogeja. (Wikipedia)



Oitis, kun tämän teoksen Caran Caravaanin kyydissä näin, tein siitä kirjastolle hankitaehdotuksen, joka sai vastakaikua. Vaan lienevätkö vanhat poikaystävät,
nuo velmut velikullat olleet huonossa hapessa, joutuneet joron jäljille, tyköveto hiipunut vaiko rollaattorit ruosteessa huoltoa vailla rahisevia, kun vasta nyt tiemme kohtasivat...  Ja ei kun makustelemaan omavaltaisesti poimittuja, myös aforismeina toimivia otteita:

-  Hylätyksi tulemisen tunne on kevyt puudutus ennen viiltoa. 
Tulla hylätyksi pudottaa nuoralta. 
Puoli päivää pettymyksestä on milleissä mitattuna suurin mahdollinen erottaja.

- Vieroitus makeasta elämästä koukutti kiniinin karvauteen.
 Addiktista allikkoon. 
Absintista absenssiin.

Syö renttu ruususi,
haisevat horsmasi.
Poveltani pudotan,
laaksoon sinut upotan.
Liljan kukkaan tukehdu,
mullan alle rusennu.
Koiranputkia kastelen,
lempikukkia suutelen.

Runot Utopia ja Keittokatos löysivät runsaasti kontaktipintaa ja kirvoittivat hervottomia, tilannekoomisia takaumia. Kansakunta ja Suvaitsevainen ihminen puolestaan naurattivat tarkalla tähtäyksellään ja "hienovaraisella" ja terveellisellä kehotuksellaan katsoa tiukasti peiliin.

Heippa, te vanhat poikaystävät tämän- tai tuonilmaisissa: tämä tyttö kiittää teitä lämpimästi muistoista, kipeistä ja hellistä ja sulkee teidät suloisin suukkosin syvälle sydämeensä! Iso kiitos ennen kaikkea SusuPetalille, tuolle monitaiturille edellisestä sekä ennen kaikkea ratevista teksteistä vailla hymistelyjä ja feikkiyttä, suoraan elävästä elämästä kaikkinensa käsiin lukunautinnoksi ja hyvän mielen hyrinäksi hyväksyvin pään nyökyttelyjen - juuri noin -  kera tarjoiltuna!
- Ei  minussa ole runoilijan vikaa. Olen liian täydellinen.  Totean, jotta :))


Vanhoja poikaystäviä ovat treffailleet: Elegia / Kartanon kruunaamaton lukija,
 Riitta / Kirjavieköön ja  Omppu Martin / Reader, why did I marry him;  kuinka tärskyt sujuivat selviä klikkaamalla:)

Vanhat poikaystävät.
Ne istuu pyörätuoleissa kokouksissa, jokirannassa.
Ne makaa leikkauspöydillä, hautausmailla,
Thaimaan sannassa.
Vanhat poikaystävät.
Puutarhatonttuina jokirannassa.


Suukkosin:

15 kommenttia:

  1. Löysitkin osuvia katkelmia kirjasta :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Cara myös lanseerauksesta; tämä oli todellinen herkku ja sadepäivän piristäjä:)

    VastaaPoista
  3. Haa, tuo hylätyn nuoralta putoaminen kolahti minuunkin. Runokävelyllä Eino Leinon päivänä Susu kertoi että runo vanhoista poikaystävistä perustuu tositapahtumiin. Kun hän näki heistä yhden kumaraisena ja surkean näköisenä, otti niin koville että piti penkille istahtaa :) Aika kulkee ja meitä puree - naisiakin! Mukavaa elokuuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainio rinnastus tuolle huimaavalle vapaalle pudotukselle, johon maailma tuolloin tuntui loppuvan:) Vaan kuinkas sitten kävikään? Matka sen kuin jatkuu, joten annetaan ajan purra sekä näykkästään tarvittaessa takaisin. Kiitos kommentistasi ja erinomaisia elokuun päiviä Sinulle!

      Poista
  4. Ooh, täällähän on tapailtu exiä :D
    Mukavaa, että kirja tekstit koskettivat, se on itselleni kaikkein tärkeintä, ettei jätä lukijaa kylmäksi, etteivät muoto ja sommittelu peitä sanojen tyhjyyttä.

    Ja jep, Riitalle todellakin kerroin tuosta järkyttävästä tapahtumasta, huh, meni kyllä jalat alta ja käsi tärisi vimmatusti yrittäessäni sytyttää tupakkaa siinä kävelykadulla istuessani :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D :D Itse olen välttynyt yhtä traagisilta kohtaamisilta!

      Poista
    2. Juhuu SusuPetal: näin pääsi käymään, eikä turhaan:) Ei jättänyt koosteesi kylmäksi vaan lukiessa valtasi mielen rennon myötäeläväinen olotila.

      Ymmärrän rojahtamisesi - järkyttävää!! Nuo IRL-kohtaamiset pitäisi kyllä lailla kieltää, kielletäänhän nykyisin miltei kaikki muukin, mikä nimenomaisesti ei ole sallittua. Itselle hyppäsi yksi kaveri TV-ruudulta yllättäen silmille ja vaikka rennosti rötköttelin laiskanlinnassa, tuli oitis siipan lähimmän nitropurkin sijainti hahmoitettua ja sitten kipinkapin parvekkeelle tupakalle.... Voi meitä tytöntylleröisiä, ikiaikaisia:)

      Poista
    3. riitta k, olet oikea onnentyttö tässä asiassa ja toivottavasti pysyt komedian puolella:)

      Poista
    4. Voinko jakaa tämän arvostelun Facebookissa?

      Poista
  5. Kuulostaa siltä, että tykästyit runoihin, joten jossakin välissä olisi aika näihinkin tutustua. Mietinkin tuota runokirjan nimeä, että tarkoittaako se ex-poikaystäviä vai vanhentuneita ex-poikaystäviä, tämä suomen kieli kun voi hämätä. Sain vastauksen mietteihini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai, pitää paikkansa: tykästyin:)
      Suomenkieli tosiaan on kaikessa selkeydessään ja säännöstöineen joskus monitulkintaista tai tulkinnanvaraista.

      Poista
  6. Luova, lahjakas, monitaitoinen, tuottelias... upeaa, SusuPetal ! En tiennyt että hän oli ihan noin aikaansaapa ⭐️ Kauan sitten olin jonkun hänen bloginsa lukija, mahtoi olla noin vuonna 2005 kun olin tänne Blogistaniaan juuri tupsahtanut. Nykyään ihailen hänen kuviaan tiistaisin Pienen Linnun lähikuvahaasteissa 🌹

    Hyvä aihe tuo entiset poikaystävät. Olen omia eksiäni tavannut Facebookin kautta, pari on upeasti vanhentunut ja komistunut, yksi lihavoitunut.

    Tämä oli kohokohta sun postauksessa:

    "Puutarhatonttuina jokirannassa" 😀

    VastaaPoista
  7. Kiitos Rita A, onpa tosiaan moneen mainioon lähtöön tästä SusuPetalista:)

    Teoksen nimi loihti sarjan hauskoja muistoja ja muutaman nuoralta putoamisenkin - hupsista-keikkaa - mutta eletty on eikä meinattu. Tämä bueno! Joku on todennut, että meistä tulee iän myötä oman itsemme karikatyyrejä... Puutarhatontuille on silti aina käyttöä, jokirannassa tai ilman. Hersyväistä viikon jatkoa Sinulle:)

    VastaaPoista