"Suomen Grantan kotia käsittelevän numeron ilmestyessä Euroopassa etsitään ratkaisuja pakolaiskriisiin, jota vasten numero väistämättä asettuu. Kodin merkityksestä on tärkeää puhua, kun moni on kotia vailla. Mitä koti meille merkitsee? Entä jos kotia ei ole, tai jos kotoa täytyy paeta?
Nyt julkaistavan aikakauskirjan teksteissä löydetään kodin lämpö vanhasta, ränsistyneestä mökistä, tehdään arkeologisia kaivauksia paikassa, jonka Isis uhkaa ottaa valtaansa, sekä tutustutaan hylättyihin koteihin Länsirannalla. Numerossa myös avataan ongelmia, joita maahanmuuttajataustainen ensiasunnonostaja voi Suomessa kohdata, ja kuvataan millaista oli kasvaa aikuiseksi 80-luvun Pakistanissa.
Kirjoittajina ovat Fatima Bhutto, Alexandra Lucas Coelho, Anthony Doerr,
Nura Farah, Vilja-Tuulia Huotarinen, Pia Ingström, Rattawut Lapcharoensap, Robert Macfarlane, Philip Ó Ceallaigh, Mathias Rosenlund, Kauko Röyhkä,
Kamila Shamsie, Amber Sparks, Pajtim Statovci, Antti Tuomainen ja
Saara Turunen. " (Grantafinland.fi)
Aiemmin ilmestyneet Grantat: 1) Ruoka 2013, 2) Outo 2014, 3) Parhaat nuoret suomalaiset kertojat 2015, 4) Seksi 2015, 5) Venäjä 2015 ja Raha 2016.
Aleksi Pöyryn pääkirjoitus on somasti otsikoitu: "Metsämökki kaupungin keskellä". Näin suomalaisittain siihen voisi lisätä: ja järven rannalla. Hän siteeraa ranskalaisen filosofin Gaston Bachelardin (1884 - 1962) klassikkioteosta
Tilan poetiikka, jossa kirjailija pohtii miten yksityiset, kotoisat tilat syntyvät: - Tärkeää on, mitä tapahtuu seinien ulkopuolella: tuulen ja sateen äänet saavat kodin tuntumaan suojaavalta pesältä, linnoitukselta luonnonvoimia ja muita uhkia vastaan. Ulkoinen vaara myös häivyttää kodin ja sen asukkaan välisiä rajoja. Bachelard määrittelee oivasti kodin työkaluksi kosmoksen kohtaamiseen. Pöyry nostaa esiin myös ajankohtaisen ja kipeästi vastausta vaativan kysymyksen toimivien ratkaisujen löytämisestä Euroopassa 2015 alkaneeseen pakolaiskriisiin.
Mieluisimmiksi ja antoisimmiksi teksteistä nousivat Pajtim Statovcin "Podujevo", Kauko Röyhkän "Äidin kotona" ja Anthony Doerrin: "Toivo on höyhenpukuinen". Lisäksi Vilja-Tuulia Huotarisen "Huonon omantunnon asioita" sisälsi yhden kappaleen mittaisia varsin näpsäköitä neuvoja arjesta selviytymiseen ja nostatti muikean hymyn huulille:)
Tällä kertaa kokonaisuus jätti hajanaisen ja epätasaisen lukukokemuksen.
Silti pidän edelleen hyvänä ideaa koota yhden teeman alle useampien kirjailijoiden tekstejä. On kiintoisaa havaita, kuinka monella eri ajatuksia herättävällä tavalla samaa aihetta voi lähestyä omista taustoistaan ja tyyleistään riippuen.
Aleksi Pöyryn pääkirjoitus oli - kuten aina - erinomainen.
Mitä koti Sinulle merkitsee? Mistä elementeistä kotisi koostuu? Milloin tunnet olevasi kotona? Itse olen muuttanut liian monta kertaa, jotta koti edustaisi ja merkitsisi tiettyä paikkaa, taloa tai asuntoa vaan se on mielentila: läheisten keskellä hälistessä, metsäpoluilla luontoäidin sylissä, merentuulia rantakalliolla nuuhkimassa... Kotona tunnen olevani, kun kaikki itselle oleellinen on yht'aikaisesti läsnä ja niin mitään ei minulta puutu...
Mertsi tervetuloa mukaan lukusille ja vaihtamaan kommentteja:)
Kotoisasti:
Teema-systeemissä on ideaa. Hyvä päästä lukemaan ja miettimään yhtä aihetta perusteellisesti. Kannatan lämpimästi.
VastaaPoistaEn pysty äkkipäätään keksimään mitään itselleni tärkeämpiä asioita kuin oma koti, rauha ja vapaus. Lisätään vielä rakkaus.
Hyvin puhut kun sanot että koti on mielentila ❤️
Kiitos Rita A kivasta kommentistasi ja oleellisten elementtien lisäyksistä: rauha, vapaus ja rakkaus ovat kolme lujaa elämän ja hyvinvoinnin peruspilaria:) Arvokkaita läsnäolijoita. Rauhaa ja rakkautta siis lumipyryn keskeltä Sinulle:)
VastaaPoista