411 s., suomentanut Meri Ala-Tauriala.
Tämä on ensituttavuus HarperCollins kustantamon julkaisuihin. HC:n tuoteperheeseen kuuluvat mm. Harlekiini-kirjat. Kustantamon harjoittama kääntäjämaksupolitiikka, joka on n. 1/3 normaalipalkkioista,on aiheuttanut konkarikääntäjä Kersti Juvan johdolla - ja ihan aiheesta - polemiikkia, boikotointikehoituksia ja kapinaliikettä.
Kielitaitoiselta ihmiseltä tekstin kääntäminen alkukielestä protosuomeksi kyllä onnistuu, mutta se saattaminen kirjailijan ja hänen tyylinsä omaiseen muotoon, onkin sitten kokonaan toinen juttu ja siihen tarvitaan professionaalista, hienoviritteistä suomentajaa, joita meidän lukijoiden onneksi ja mielihyväksi maastamme löytyy!
"Mary Kubicalla on filosofian kandidaatin tutkinto historian ja amerikkalaisen kirjallisuuden alalta. Hän asuu Chigagon ulkopuolella miehensä ja kahden lapsensa kanssa. Good Girl on hänen ensimmäinen teoksensa. Tällä hetkellä hän kirjoittaa järjestyksessä toista romaaniaan, Pretty Baby, jossa nainen törmää kohtalokkaasti erääseen kodittomaan.
Kirja julkaistaan USA:ssa kesällä 2015." (Kirjan lievelehti)
"Mia Dennett on merkittävän chigagolaistuomarin ja tämän hiljaisen seurapiirivaimon nuorempi tytär, joka rikkoo rajoja opettamalla vaihtoehtokoulussa kuvaamataitoa. Eräänä iltana Mia menee baariin tavatakseen ailahtelevaisen poikaystävänsä. Kun tätä ei kuulu paikalle, Mia lähtee arvoituksellisen miehen matkaan. Sulavakäytöksinen Colin Thatcher vaikuttaa ensi alkuun turvalliselta yhden yön jutulta, mutta seuratessaan Colinia tämän kotiin Mia tekee elämänsä virheen." (Teoksen takakansi)
No, niin siis sieppauksesta ja kiristyksestä on kysymys. Kerronta etenee luku kerrallaan kunkin päähahmon perspektiivistä lähtien alaotsikolla: aiemmin/myöhemmin/jouluaattona: Eve Dennett, Gabe Hoffman ja Colin Thatcher sekä elpilogissa Mia/myöhemmin. On kylmää ja vielä kylmempää, kun hytistään jäätyvässä mökinrutaleessa, mikä ei sivukaupalla jahkattuna tällaista frioleroa innosta semminkään tähän asti vallinneessa, lievästi ilmaisten koleahkossa kesäkelissä,
on muistinmenetystä, yllätysraskautta, hienoa ja kaunista englantilaissyntyistä seurapiirirouvaa, kieroutunutta ja rahallepersoa, kylmäkiskoista tuomaria ja roistonkorstaletta; huh-huh...
Harlekiinikirjat ja muu vastaava kioskikirjallisuus kun eivät kuulu lukuvalintoihin, ei tämäkään sytyttänyt laajempaa kiinnostusta HC:tä eikä Mary Kubicaa kohtaan. Pikkunäppäränä hengentuotoksena saattaisi ehkä toimia ajantappamisenomaisena matkalukemisena.
Sympatiat kerää (yli-)huolehtivainen etsivä Gabe Hoffman, jonka hahmoon on saatu luotua jonniinsortin syvyyttäkin sekä kirjan epilogi, joka on ehdottomasti paras osa stooria, koska se onnistuu ilahduttamaan tuottamalla ainokaisen yllärinpoikasen.
Nyt tämä Mummo painaltaa pois nipottamasta & nillittämästä Vaarin kera aivoja tuulettamaan vehreille lenkkipoluille mustarastaan ja peiponlaulua kuuntelemaan kerrankin kesäisessä ilmanalassa ilman kintuissa alinomaa jököttäviä jörgeneitä...
Hilpeän huolettomat viikonhännät:
Minä luin vasta nyt tämän. Monta kertaa haikailin Flynnin ja Watsonin seuraan. Tämä ei oikein iskenyt minuun.
VastaaPoistaUlla, kommentistasi kiitos! jaan tasan mielipiteesi: ei aikaansaanut suurempia riemunhuutoja ilmoille tämä heppoisensorttinen teos(:
VastaaPoista