"Caton opetuksia - Dicta Catonis, Marcus Porcius Cato/suomennos, selitykset ja jälkisanat Arto Kivimäki. Planeetta-antikvariaatit, 2020, 157 s.,
" Marcus Porcius Cato vanhempi (234-149 eaa.) , liikanimeltään Maior ja Censorius, oli antiikin roomalainen valtiomies, kirjailija ja reettori. Yksityiselämässään hän oli vanhan ajan roomalaisen perikuva. Tämän
vuoksi myöhempien polvien roomalaiset ihailivat häntä suuresti." (Wikipedia)
"Caton opetuksia on myöhäisantiikin aikana laadittu kokoelma Cato
vanhemman (243-148 eaa) nimiin laitettuja roomalaisia elämänohjeita.
Runomittaan laaditut parisäkeet opastavat nuorta koululaista
kunnialliseen käytökseen ja valmistavat häntä kohti aikuisuutta.
Viisaudet ovat luonteeltaan maallisia ja käsittelevät asioita perhe- ja
ystävyyssuhteiden vaalimisesta menestykseen, vaikutusvallan käyttöön ja
toimintaan julkisessa elämässä.
Caton opetukset oli keskiajalla yksi Euroopan luetuimmista
teoksista.
Sitä käytettiin latinan alkeisoppikirjana likimain kaikissa
kouluissa yli tuhannen vuoden ajan. Samalla oppilas tuli omaksuneeksi
hyviksi todettuja elämänviisauksia. Alkujaan pakanalliset elämänohjeet
olivat helposti sopeutettavissa keskiajan kristilliseen ympäristöön.
Cato miellettiin kunnioitettavaksi ja viisaaksi pakanaksi, joka opetti
välttämään paheita. Caton opetusten parisäkeissä voitiin myös nähdä
vastaavuuksia Raamatun eri kohtiin." (Takakansi)
Teos sisältää luvut: Johdannoksi,
Saatekirja pojalle (epistula), Lyhyet ohjeet (Breves sentenciae). KIRJAT
I, II, III ja IV, JÄLKISANAT ja Kirjallisuutta.
Kirja sisältää Caton opetusten suomennoksen lisäksi sen
latinankielisen alkutekstin sekä parisäkeiden selityksiä. Kirjan lopussa
käsitellään vielä erikseen Caton opetusten taustaa, syntyä ja
jälkivaikutusta.
Ei tarvitse olla latinisti eikä filosofi ollakseen kiinnostunut näistä antiikin arvokkaista herroista ja heidän ikiviisauksistaan, jotka tämänkin teoksen perusteella tuntuvat olevan, paitsi pohjana Raamatun kymmenelle käskylle,
myös osin edelleen yhtä valideja lausahduksia elämän tienviitoiksi kuin kirjoitushetkellään. Yksi tunnetuimmista Caton lausahduksista lienee: Ceterum censeo Carthaginem esse delendam. Suomeksi: "Olen muuten sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä."
Suurin osa Lyhyistä ohjeista ja kunkin kirjan teeseistä on varustettu pienillä lisäselvityksillä, jotka osaltaan avaavat sanomaa. Historian siipien havinasta muutamia satunnaisia poimintoja mahdollisiksi ajatuspohjiksi tahi tienviitoiksi kulullemme:
Lyhyet ohjeet:
6. Kulje kunnollisten kanssa.
8. Ole siisti.
13. Vahdi omaasi.
15. Vaali kotiasi.
19. Nuku riittävästi.
21. Pidä valasi.
27. Muista lukemasi.
28. Sivistä lapsiasi.
30. Suutu vain syystä.
43. Ole oikeudenmukainen.
55. Tavoittele oikeudenmukaisuutta.
I KIRJA
1,4. Kavahda epäjohdonmukaisuutta ja ristiriitaa itsesi kanssa. Joka on itsensä kanssa eri mieltä, ei ole kenenkään kanssa samaa mieltä.
1,13 Lupaus tuo toivoa, varmana älä sitä pidä: puhetta on paljon, luotettavuutta vähän.
II KIRJA
2,31a Sivistä sieluasi, älä lakkaa oppimasta, sillä ilman tietoa elämä on kuoleman kuvajainen.
III KIRJA
3,5 Vältä velttoilua, se tekee tyhjäksi elämän, sillä kun sielu nuutuu, raukeus rapistaa ruumiin.
3,18 Lue paljon, luettuasi lue paljon lisää, ihailtava ovat runoilijoiden laulua, vaan ei uskottava.
3,6 Laita välillä huvituksia huolien lomaan niin mielesi kestää vaikka minkälaista vaivaa.
IV KIRJA
4,1 Jos haluat elää onnellisena, hyljeksi rikkauksia, ne, jotka näitä haalivat, kituuttavat itarina aina.
4,15 Etsiessäsi luotettavaa kumppania älä katso, miten hän menestyy, vaan miten hän elää.
4,19 Hanki oppia, sillä kun onnetar äkkiä poistuu, oppi jää, se ei hylkää ihmistä koskaan.
Tietyssä mielessä esim. naisten ja miesten välisestä tasa-arvon puutteesta,
on aika auttamatta ajanut ohi, sillä näissä opastuksissa ohjeistetaan koulupoikaa, jotta he oppisivat niitä viisauksia jotka miehen tulisi sisäistää, mutta vaikka pieni sisälläni vorniva feministi nostaakin päätään, eipä tuohon kompastuman pidä. Sanotaan, että historia toistaa itseään. Afganistan on päivänpolttava ja valitettavan hyvä esimerkki tästä...
Teos kuuluu ehdottomasti sarjaan itse luettavat, sillä tämä avaus jää pelkäksi pintaraapaisuksi. Caton sanoman kosketuspinnat ovat luonnollisesti varsin henkilökohtaisia ja kulloiseenkin elämänvaiheeseen sidottuja.
Tämäntyyppisellä ajattelijoiden ja filosofien tuotannolla on ikioma kunniapaikkansa kirjahyllyssäni, ja niiden pariin tulee tasaisin väliajoin palattua yhä uudelleen tankkaamaan suhteellisuudentajua ja perspektiiviä sekä mielenrauhaa, jonkin lohdullisesti pysyväisen hipaisua...
Historian siipien havinasta kuiskutteli: